Suomalaisten mielestä Suomen viime vuosien heikko talouskasvu johtuu ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta epävarmuudesta ja yhteiskunnassa vallitsevasta riskejä välttelevästä ilmapiiristä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisista 77 prosenttia pitää Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa epävarmuutta tärkeänä syynä heikolle talouskasvulle. Riskejä välttelevä ilmapiiri yhteiskunnassa (64 %) ja sen rinnalla kuluttajien varautuminen huonoihin aikoihin (59 %) nähdään myös tärkeinä syinä heikolle talouskehitykselle. Tulokset viittaavat siihen, että epävarmuutta luovat geopoliittiset tapahtumat heikentävät yritysten riskinottoa, investointeja ja kasvuhalukkuutta.

Yritysten suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä lähes kolme neljästä (73 %) arvioi kilpailijamaiden yritysten suomalaisia nopeamman kehittymisen olevan tärkeä syy heikolle kasvulle. Lisäksi enemmistö pitää kasvun jarruina yritysjohdon strategisia virheitä (62 %) sekä innovatiivisuuden puutetta (56 %). 54 prosenttia katsoo, että yrityksien omistajilleen maksamat suuret osingot ovat tärkeä syy heikolle talouskasvulle.

Politiikan ja toimintaympäristön osalta suomalaiset nostavat esiin talouden liiallisen sääntelyn ja byrokratian: 58 prosenttia pitää sitä tärkeänä syynä talouskasvun heikkoudelle. Samaan kokonaisuuteen kytkeytyy myös kokemus verotuksen kireydestä – 51 prosenttia pitää liian kireää verotusta kasvua hidastavana. Samansuuruinen osuus (51 %) arvioi myös hallituksen menoleikkausten hidastaneen talouskasvua.

– Päättäjien tulee katsoa peiliin. Kotimainen toimintaympäristö – erityisesti sääntely, byrokratia ja verotuksen kireys – eivät riittävästi kannusta kasvuun, toteaa EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen edellytyksistä vallitsee laaja yksimielisyys. Kaksi kolmasosaa (65 %) katsoo, ettei hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ole mahdollista ilman vahvaa talouskasvua, ja vain 17 prosenttia kiistää tämän arvion. Lisäksi 72 prosenttia katsoo, että työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vientiteollisuuden kilpailukyvystä.

Suomalaisista 44 prosenttia luonnehtii kotitaloutensa pärjäävän tuloillaan, kun käyttää niitä harkiten. Erinomaisesti tai melko mukavasti toimeentulevassa kotitaloudessa elää reilu kolmannes (36 %). Sen sijaan 18 prosenttia suomalaisista kokee kotitaloudessaan vaikeuksia tulla toimeen. Kolme neljästä (75 %) toimeentulovaikeuksia kokevasta ajattelee, että julkisen talouden leikkaukset ovat heikentäneet omaa taloudellista tilannetta.

– Suotuisan palkkakehityksen ansiosta työsuhteessa olevien suomalaisten toimeentulovaikeudet eivät ole juurikaan kasvaneet syksyn 2023 mittaukseen verrattuna. Sen sijaan työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja yrittäjät raportoivat toimeentulovaikeuksistaan nyt useammin. Kotitalouden toimeentulo vaikuttaa sekä kulutuskäyttäytymiseen että varautumiseen erilaisten riskien varalle, sanoo EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.–20. lokakuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)