Mihin maaseuduilla varaudutaan, milloin varautuminen on tarpeellista ja miten tavoitteet saavutetaan yhdessä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin ja saatiin vastauksia Varaudumme älykkäästi maaseudulla -hankkeen aloituswebinaarissa, joka kokosi linjoille reilut 80 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat aloittaneet yhteisen Varaudumme älykkäästi maaseudulla -hankkeen, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta. Hanketta toteuttaa viisi Leader-ryhmää ja niihin palkatut projektipäälliköt, joita Leader Ravakka (Ulla Kallio ja Tiina Saaresranta), Leader I Samma Båt – Samassa veneessä (Johanna Varjonen), Leader Varsin Hyvä (Johanna Varjonen), Leader Jokivarsikumppanit (Seija Jylhä) ja Leader Ykkösakseli (Salli Aaltonen).

Hanke järjesti tiistaina 27. tammikuuta avauswebinaarin, jossa esiteltiin hankkeen tavoitteita, tutustuttiin muihin varautumisteeman ympärille rakennettuihin hankkeisiin ja saatiin esimerkkejä varautumissuunnitelmista.

Ykkösakselin alueella hankkeessa työskentelevä Salli Aaltonen kertoo, että maaseudun ja kylien kyky toimia erilaisissa häiriö-, kriisi-, onnettomuus- ja poikkeustilanteissa on tärkeää ja tarpeellista, sillä esimerkiksi pitkät etäisyydet, harvaan asutut alueet ja myrskytuhot vaativat suunnitelmallista varautumista.

– Kylien voimavara on yhteisöllisyys, joka jo itsessään luo arkeen turvallisuuden tunnetta. Kun kyläläiset tuntevat toisensa, tietävät omat ja yhteiset roolinsa sekä jakavat tietoa avoimesti, paranee myös kyky toimia yllättävissä tilanteissa.

Varautuminen tarvitsee ennakointia ja selkeää tiedonkulkua ja muun muassa näihin VarMa-hanke pyrkii vastaamaan tukemalla kyliä, asukkaita ja kuntia kehittämään omaa varautumistaan sekä vahvistamaan keskinäistä yhteistyötä ja tiedonkulkua.

VarMa-hankkeen tavoitteena on aktivoida alueensa toimijoita tekemään alueellisia ja paikallisia älykkään varautumisen suunnitelmia. Näiden avulla selkeytetään viestintää, vastuita ja työnjakoa sekä vahvistetaan kylien ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

– Varautuminen on yhdessä tekemistä ja onnistuakseen VarMa-hankkeessa toteutettavat varautumissuunnitelmat vaativat yhteistyötä kylien ja kuntien välillä, Aaltonen muistuttaa tiedotteessa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan mukaan lähteviä kyliä ja kuntia sekä selvitetään kunkin lähtötilanne. Jokainen varautumissuunnitelma tehdään vastaamaan alueen tarpeita ja huomioimaan sen erityispiirteet.

– Jos kylälläsi ollaan kiinnostuneita varautumisen kehittämisestä, ota rohkeasti yhteyttä oman alueesi Leader-ryhmään, Aaltonen kannustaa.

Hankkeeseen mukaan tulevat kylät saavat tukea myös omien jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Jatkotoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi koulutukset, harjoitukset ja varautumista edistävät investoinnit.

Kiinnostus ja aiheen tarpeellisuus ovat saaneet aikaan useampia varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita, joista muutamaan päästiin webinaarissa tutustumaan. Kylävara-hanketta esitteli sen projektipäällikkö Ritva Pihlaja. Ylä-Muuratjärven kylän kylätalon valmiuskeskushanketta esittelivät Helena Mieskolainen ja Ina-Maria Mieskolainen. Varsinais-Suomen kylät ry:n ja Uudenmaan kylät ry:n Keke tulee kylään -hankkeesta kertoivat Tauno Linkoranta ja Anu Nilsson. Hanna Ruohola Satakunnan kylät ry:stä esitteli juuri alkaneen Kyläturvaa yhdessä varautuen -hankkeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)