Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan tammikuussa hukkui kolme ihmistä. Kaksi hukkumisista tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena ja yksi sukellusonnettomuuden seurauksena. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman metrin matkalla.

Kova pakkanen ei ole turvallisuustakuu. Aurinkoinen sää ja reilut miinusasteet voivat lisätä turvallisuuden tunnetta, mutta ne eivät poista jäällä liikkumisen riskejä. Tammikuussa eri puolilla Suomea tapahtui useita vaaratilanteita, joissa ihmiset putosivat jäihin tai joutuivat välittömään hengenvaaraan. Tapaukset koskivat sekä jalankulkijoita, retkiluistelijoita että moottorikelkkailijoita. Useissa tilanteissa vaarassa oli samanaikaisesti useampi henkilö. SUH muistuttaa, että vaikka jäillä liikkuu muitakin, se ei tarkoita, että olosuhteet olisivat turvalliset, tai että jää kantaisi kaikkialla.

– Läheltä piti -tilanteiden määrä kertoo, että jään paksuus vaihtelee ja jäällä liikkuessa on osattava varautua aina oikealla tavalla. Jokaisen on myös syytä pohtia omaa toimintakykyään. Hyvätkään varusteet eivät välttämättä auta jäistä pelastautumiseen, mikäli fyysinen toimintakyky on heikko, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.

Jäälle mentäessä jään kantavuus on aina varmistettava jääsauvalla tai kairalla koko kulkureitin osalta. Turvallisuusvarusteet, kuten naskalit ja kuivapuku, voivat ratkaista hengissä selviytymisen, jos jää pettää. Pelkkien jääkarttojen tai yksittäisten havaintojen perusteella jäälle ei tule lähteä, sillä jään paksuus ja laatu vaihtelevat suuresti jopa saman vesistön eri kohdissa.

– Jos et tunne paikallisia vaaranpaikkoja, et ole varautunut tai sinulla ei ole oikeaoppisia turvavarusteita mukana, pysy mieluummin rannalla. Vaaratilanne voi sattua kenelle tahansa, myös kokeneelle. Onnettomuus yllättää aina, joten paras varautuminen tapahtuu ennen jäille lähtöä. Turvallisen jäällä liikkumisen perusta on jään tunteminen, riskien tunnistaminen ja oikea varustautuminen. Vanha mantra ”järki jäällä” toimii edelleen, jatkaa Hiltunen.

SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 16 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena, joista 82 prosenttia on miehiä. Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä, ja kolmasosa tapauksista sijoittuu Itä-Suomeen. Huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

Tammikuun hukkumiskuolemista yksi tapahtui Etelä-Suomessa, yksi Itä-Suomessa ja yksi Lounais-Suomessa. Tämän vuoden hukkuneista yksi on ollut mies ja kahdessa tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna tammikuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan viisi ihmistä.

SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.

Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään kymmenen senttiä yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.

Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

SUH:n ennakkotiedot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Nimensä mukaisesti ne ennakoivat kyseisen vuoden tilannetta ja tarjoavat arvokasta tietoa varhaisessa vaiheessa. Säännöllinen ennakkotilastointi ei ainoastaan mahdollista hukkumistapausten seurantaa reaaliajassa, vaan myös auttaa meitä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimia tarkemmin. Viralliset tiedot hukkumisista julkaistaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoissa vasta lähes vuotta myöhemmin eli vuoden 2026 hukkuneiden määrä selviää loppuvuodesta 2027.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)