Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla on julkaisut ensimmäisen vain lapsiin keskittyvän väestöennusteen vuosille 2026–50. Ennusteessa arvioidaan lasten määrän kehitystä, alueellista jakautumista sekä muutoksia perherakenteissa ja niiden merkitystä lasten hyvinvoinnin edistämiselle.

– Keskustelu väestönkehityksen vaikutuksista on painottunut vahvasti aikuisväestöön. Pohdinta siitä, millaista on olla lapsi ikääntyvässä Suomessa, on vasta aluillaan. On tärkeää arvioida, miten lapsiväestö kehittyy tulevaisuudessa, minne lapsia syntyy ja ennen kaikkea, miten muutokset vaikuttavat lasten arkeen ja mahdollisuuksiin, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja sanoo tiedotteessa.

Väestöennusteen toteuttanut Washingtonin yliopiston tutkijoiden kehittämällä ennustemallilla väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo Estimandi Oy:stä. Väestöennuste on epävarmuuden huomioiva.

Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa reilu miljoona lasta eli alle 18-vuotiasta. Vuonna 2035 lapsia on todennäköisesti 810–970 tuhatta ja vuonna 2050 0,7–1,2 miljoonaa. Lasten määrään vaikuttaa syntyvyyden lisäksi ulkomailta tuleva muuttoliike. Muuttajat ovat usein nuoria, perheellistyviä aikuisia. Myös merkittävä osa muuttajista on lapsia.

– Lapsia koskevissa väestöennusteissa epävarmuus on suurta. Epävarmuudesta huolimatta lasten määrä vähenee nykyisestä lähes varmasti seuraavan kymmenen vuoden aikana, kertoo ennusteen laatinut väestötieteilijä Aapo Hiilamo.

Lasten määrän väheneminen on hyvin todennäköistä kaikilla muilla alueilla paitsi Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Esimerkiksi Kainuussa ennustetaan lasten määrän vähenevän 11 tuhannesta lapsesta noin 7–8 tuhanteen lapseen vuonna 2035 ja 5–11 tuhanteen vuonna 2050.

– Lapsiväestön mahdollinen kasvu sijoittuu muuttovoittoalueille. Muilla alueilla lasten väheneminen tarkoittaa esimerkiksi sulkeutuvia kouluja ja perhekeskuksia, kertoo Hiilamo.

Syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys muokkaavat perherakenteita. Kun syntyvyys vähenee, sisarusten ja serkkujen määrä vähenee. Tulevaisuudessa lapsilla on entistä vähemmän muita lapsia lähipiirissään.

– Perherakenteet ovat jo muuttuneet valtavasti. Vuonna 1900 kymmenvuotiaalla lapsella oli keskimäärin 2,8 sisarusta. Vuonna 2024 luku oli 1,5. Sisarusten määrän ennustetaan vähenevän 1–1,4:ään vuoteen 2050 mennessä, kertoo Hiilamo.

Kuolleisuuden muutokset näkyvät myös lasten elämässä. Ne muuttavat sukupolvien suhteita.

– Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan pienenemistä. Entistä useammalla lapsella tulee olemaan mahdollisuus tavata isoisovanhempansa. Kehitys tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lasten isovanhemmilla voi olla entistä suurempi hoivavastuu koska he ottavat vastuuta sekä lastenlapsistaan että omista vanhemmistaan, Hiilamo pohtii.

Merkittävät lasten hyvinvointia edistävät uudistukset tehtiin aikakausina, jolloin lapsia oli paljon suhteessa muuhun väestöön. Lasten hyvinvoinnin edistämiseen oli poliittista tahtoa, kun lapsiperheitä oli paljon.

Väestörakenteen ennennäkemätön muutos pakottaa tarkastelemaan yhteiskuntasopimusta.

– Lasten määrän väheneminen ei saa tarkoittaa heidän oikeuksiensa tai heihin kohdistuvien resurssien heikkenemistä. Päin vastoin, se haastaa tekemään entistä tietoisempia ja rohkeampia valintoja lasten ja nuorten tulevaisuuden puolesta, sanoo Vataja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)