Moni aikuinen uskoo tarvitsevansa itse apua vakavassa häiriötilanteessa kuten pitkässä sähkökatkossa. Vain alle viidennes kertoo pystyvänsä auttamaan häiriötilanteessa muita. Auttamisen tapoja on kuitenkin monia, muistuttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) varautumisen erityisasiantuntija.

Joka neljäs kokee tarvitsevansa itse apua, jos yhteiskuntaa kohtaisi vakava häiriötilanne kuten pitkä sähkökatko. 76 prosenttia kokee pärjäävänsä tilanteessa, ja näistä 16 prosenttia pystyisi auttamaan myös muita.

Avuntarvitsijoista suurin osa tarvitsisi apua ensimmäisen kahden päivän aikana pitkittyneen vedenjakeluhäiriön tai sähkökatkon sattuessa. Elintarvikejakelun tai maksuliikenteen häiriöissä pärjättäisiin hieman paremmin.

Tieto selviää SPEKin tutkimusraportista, jonka Huoltovarmuuskeskus rahoitti.

– On melko herättelevää, että 24 prosenttia aikuisista uskoo tarvitsevansa apua vakavassa häiriötilanteessa, SPEKin varautumisen erityisasiantuntija Miia Saarimäki sanoo tiedotteessa.

Eniten apua kokevat tarvitsevan yksin asuvat, nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset.

– Vakavassa häiriötilanteessa viranomaisten resurssit ovat sidottuja tilanteen ratkaisemiseen ja haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseen. Siksi jokaisen kannattaisi miettiä, mitä voin tehdä oman varautumiseni eteen, Saarimäki kannustaa.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) painotti syksyllä, että jokaisen suomalaisen täytyy olla valmis selviytymään omillaan kolmen päivän ajan, jos jotain odottamatonta tapahtuu.

Hankalimpia tilanteita ovat kyselyn vastaajien mukaan pitkittyneet sähkökatkot ja vedenjakelun häiriöt.

– Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä. Esimerkiksi jokainen voisi miettiä, kuka olisi lähellä asuva varautumiskaveri, jonka kanssa pärjää tilanteessa paremmin tai kenen luokse voisi mennä.

Yhdessä voi olla helpompi järjestää ruokaa, lämpöä, vettä ja tietoa hankalassa häiriötilanteessa.

Myös yhdistyksillä ja läheisillä voi olla mahdollisuuksia auttaa. Vapaaehtoiset voivat olla tärkeä apu pitkittyneessä häiriötilanteessa, jossa viranomaisten resurssit ovat käytössä.

16 prosenttia vastaajista kertoo pystyvänsä auttamaan häiriötilanteessa muitakin.

– Vastauksiin saattaa vaikuttaa sekin, miten mieltää auttamisen. Välttämättä kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia varautumistarvikkeita läheisille, mutta auttamisen tapoja on monenlaisia, Saarimäki muistuttaa.

Auttamista on esimerkiksi tiedon jakaminen ja radion kuuntelu yhdessä tai ruoan valmistaminen yhdessä naapurin kanssa retkikeittimellä. Myös läsnäolo ja henkinen tuki on tärkeää.

– Pitkittyneessä vesikatkossa voi auttaa vaikkapa hakemalla autottomalle läheiselle vettä hänen omalla ämpärillään samalla, kun hakee vettä itselleen.

Auttamisen ja vapaaehtoisten merkitys korostuu jo ennen häiriötilanteita.

– Meillä on Suomessa noin 500 varautumiskouluttajaa, jotka antavat tietoa varautumisesta. Lisäksi suosittelen kysymään läheisiltä, tietävätkö he kansallisista 72 tuntia -varautumisohjeista, Saarimäki sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)