ElokuvantekijäNiko Sjöholmin nimipäivä on päivä, jolloin koko Suomi juhlii. Se, että oma nimipäivä osuu itsenäisyyspäivään, on Sjöholmin mukaan positiivista.

– On kivaa, että oma nimipäivä on osa isompaa juhlapäivää ja samalla myös vapaapäivä, Sjöholm sanoo.

Nykyään nimipäivän juhlinta kulkee luontevana osana itsenäisyyspäivän viettoa. Lapsuudessa nimipäivä oli vielä isompi juhlan aihe kuin itsenäisyyspäivä.

– Lapsuudessani vietimme nimipäivää. Se sulautui aika saumattomasti itsenäisyyspäivän viettoon. Linnan juhlien katsominen illalla on sellainen perinne, mikä on ollut osa elämää jo lapsuudessa ja on edelleen. Joka vuosi niitä tulee katsottua, Sjöholm kertoo.

Oma nimi on muutenkin tuntunut Sjöholmista mukavalta.

– Se on mukavan napakka nimi. Nimeni on myös kansainvälisesti helppo. Yleisin kysymys sekä Suomessa että ulkomailla on, että kirjoitetaanko se koolla vai ceellä, mutta muuten se kyllä ymmärretään joka puolella.

Sjöholm on syntynyt 1993. Tuohon aikaan Niko oli yksi suosikkinimistä. Suomessa on vajaat 20 000 Nikoa, suurin osa heistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

Nikon suosio nousi nopeasti 1980-luvun alussa ja oli 1990-luvun alussa yksi suosituimmista poikien nimistä.

Suosituimmillaan Niko oli 1992, jolloin yli 800 lasta sai kutsumanimekseen Nikon. Tuolloin yleisempiä poikien kutsumanimiä olivat vain Ville, Teemu ja Mikko. Vuonna 1993, Sjöholmin syntyessä, Niko oli kuudenneksi suosituin poikien nimi. Sjöholmin lisäksi reilu 600 lasta sai Nikon kutsumanimekseen.

Sjöholm ei kuitenkaan ole kokenut nimeään häiritsevän yleisenä.

– Jonkin verran kaimoja on toki tullut vastaan, mutta ei mitenkään hirveästi. Kyllä se aina korvaan pistää, jos jossain joku toinen Niko on. En esimerkiksi muista, että luokkakavereina olisi Nikoja ollut.

Siitä hänellä ei ole tarkkaa tietoa, miksi vanhemmat aikansa muotinimeen päätyivät.

– Toinen nimeni tulee äidin suvusta, mutta Nikoa ei ole ollut isän eikä äidin puolen suvussa.

Nikon nimipäivä on 6. joulukuuta.

Ilkka Lappi