Varsinais-Suomessa on tänä vuonna ollut 17 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta syyskuun puoliväliin mennessä. Määrä on vaihdellut viime vuosina 15:stä 23:een. Tutkittuja onnettomuuksia on vuosina 2015–24 ollut yhteensä 177 eli maakunnista toiseksi eniten.

Vuosina 2019–23 oli kuolemaan johtaneita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia 132. Niistä 26 prosenttia oli yhteenajoja, 21 prosenttia yksittäisonnettomuuksia, 12 prosenttia luonnollisia kuolemia ja seitsemän prosenttia itsemurhia.

Jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja kevyellä sähköajoneuvolla ajaneita on tänä vuonna kuollut liikenteessä kuusi, viime vuonna kahdeksan.

Kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien ykkössyy on vuosina 2019–23 ollut ylinopeus (38 %) ja kakkossyy päihtymys (34 %).

Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista 43 kuljettajasta ja matkustajasta 18 ei käyttänyt turvavyötä. Turvavyöttömistä olisi tutkinnan perusteella voinut selvitä hengissä 12.

– Etupenkillä istuvista noin kaksi prosenttia ei käytä turvavyötä. Kuolleista osuus on 40–50 prosenttia eli noin 25-kertainen, arvioi teknologiapäällikkö Tapio Koisaari Onnettomuustietoinstituutista (OTI).

Liikennevahingoista korvattuja vahinkoja on Varsinais-Suomessa runsaat 8 000 vuodessa. Niistä vajaat 2 000 on henkilövahinkoja.

– Tutkijalautakuntaa eivät kiinnosta syylliset vaan syyt, tiivistää Varsinais-Suomen tutkijalautakunta puheenjohtaja, ylikomisario Mika Peltola.

Peltolan mukaan liikennekuolemia on Varsinais-Suomessa hyvin vähän mutta silti liian paljon. Visiona on, että vuonna 2050 liikennekuolemia olisi nolla.

Tutkijalautakunta selvittää, minkä takia onnettomuuksia tapahtuu, mitkä olivat riskitekijöitä ja taustatekijät. Sen jälkeen tehdään parannusehdotuksia – millä tavalla voitaisiin vaikuttaa tienkäyttäjiin, ettei samanlaista onnettomuutta tapahtuisi uudestaan.

Lasse Virtanen