Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa, jonka tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja lisätä tietoa niiden yleisyydestä. Terveystalon mielen ja unen asiantuntijat muistuttavat, että mielialaoireisiin tai univaikeuksiin kannattaa hakea apua iästä riippumatta.

– Mieltä painavien asioiden käsittely ei ole koskaan liian myöhäistä, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen sanoo tiedotteessa.

Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä myös ikääntyneillä. Mieltä saattavat vaivata selvittämättömät asiat, riidat ja epäselvyydet, syyllisyydentunteet, kysymättä jääneet kysymykset – tai jo vuosia vanhat kokemukset tai traumat.

– Usein näitä tulee pohdittua yksin ja erityisesti yöaikaan, jolloin asiat helposti paisuvat suuriksi, sitovat psyykkistä energiaa ja vaikuttavat sekä yleiseen jaksamiseen, unen laatuun että mielialaan, Turunen sanoo.

Ikääntyneillä ongelmat saattavat jäädä käsittelemättä, koska mielenterveydestä puhuminen koetaan vaikeaksi.

– Monilla vanhemmilla ihmisillä on edelleen käsitys, että mielenterveyden ongelmat ovat harvinaisia tai että niistä puhuminen aiheuttaa taakkaa läheisille tai leimaa itselle. Tämä voi estää keskustelua perhepiirissä ja hoitotilanteissa. Ikääntyneillä mielenterveyden ongelmat voivat myös muita ikäryhmiä herkemmin tulla tulkituiksi ”normaaliin ikääntymiseen kuuluvina”. Myös fyysiset sairaudet voivat haastaa mielenterveysongelmien tunnistamista ja arviointia.

Turunen muistuttaa, että mieltä painavien asioiden käsittely ei ole koskaan liian myöhäistä tai turhaa.

– Mieltä kuormittavien asioiden sanominen ääneen, niistä keskusteleminen ja selkiyttäminen vapauttavat energiaa ja parantavat elämänlaatua. Olisi hyvä, että ihminen voisi katsoa elämäänsä taaksepäin ilman katkeruutta ja kaunaa.

Psykologin vastaanotolla ei tarvitse käydä läpi koko elämänhistoriaa.

– Moni hyötyy jo muutamasta tapaamisesta, joissa keskitytään yhteen mieltä kuormittavaan asiaan tai tilanteeseen, Turunen sanoo.

– Asiat ovat usein yhteydessä toisiinsa, ja jo yhden aiheen käsitteleminen voi auttaa muitakin asioita loksahtamaan kohdalleen. Puhuminen auttaa hyväksymään tilanteita, jotka ovat voineet jäädä kaihertamaan. Se vähentää niiden kuormaa nykyhetkessä. Ihminen voi myös aina itse rajata sitä, mistä haluaa ammattilaisen kanssa puhua ja mistä ei.

Mielialamme vaikuttaa uneen, ja päinvastoin.

Monella uni muuttuu iän myötä: yölliset heräilyt voivat hieman lisääntyä, ja unirytmi aikaistuu. Mutta vaikka uni muuttuu, sen perustehtävä pysyy samana.

– Unen kuuluu vanhanakin olla palauttavaa ja virkistävää, Terveystalon unen vastuulääkäri Janne Kanervisto korostaa.

Hyvä uni tukee jaksamista, toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia myös iän karttuessa.

– Vanhemmilla ihmisillä on paljon hoitamattomia unihäiriöitä. Ajatellaan herkästi, että tämän kuuluu olla tällaista, koska olen jo niin vanha. Jatkuvaa väsymystä ei kuitenkaan pidä hyväksyä normina, vaan sitä voi ja kannattaa hoitaa. Lääkäri voi tarvittaessa tehdä laajemman arvion, jossa huomioidaan elintavat, lääkitys, unirytmi ja unihäiriöiden oireet sekä mieliala, Janne Kanervisto kertoo.

Moni paikkaa rikkonaisia yöunia päiväunilla.

– Lyhyet päiväunet ovat ihan hyvä keino satunnaisesti. Mutta jos joka päivä tarvitsee päiväunet, on syytä pysähtyä miettimään, miksi näin on ja selvittää asiaa lääkärin kanssa.

Mielialan voi ottaa puheeksi myös yleislääkärin vastaanotolla

Mistä sitten hakea apua? Mieltä painavien asioiden kanssa voi hakeutua joko suoraan psykologin tai psykoterapeutin tai unilääkärin tai univalmentajan vastaanotolle. Kaikkia huolia voidaan kuitenkin hoitaa myös yleislääkärin vastaanotolla.

– Yleislääketieteessä hoidetaan ihmistä kokonaisuutena, ei pelkästään kipuja tai verenpainetta. Mitään oiretta ei voi irrottaa psyykestä, Kanervisto muistuttaa.

65 vuotta täyttäneet ovat voineet syyskuun alusta alkaen asioida yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavalla hinnalla. Mieltä painavien asioiden selvittämisen voikin hyvin aloittaa myös valinnanvapauskokeiluun kuuluvalla käynnillä.

– Mielialasta kysyminen on monelle lääkärille rutiini siinä missä fyysistenkin vaivojen kysyminen. Kaikki yleislääkärit kohtaavat myös mielenterveyspotilaita ja pystyvät auttamaan alkuun kartoittamalla, mistä voisi olla kyse ja tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin esimerkiksi unen tai mielen asiantuntijalle, Kanervisto sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)