Aurajokirannassa Linnankadun alkupäässä sijaitsevassa kyltissä kerrotaan, että Aurora-seura toimi 1770-luvulla paikalla sijainneessa rakennuksessa. Mikä oli Aurora-seura?

Kyseessä vajaan kymmenen vuoden ajan toiminut kirjallis-isänmaallinen seura, johon kuului monia tuon ajan merkkihenkilöitä. Muun muassa H.G. Porthan, Pietari Kalm ja Pehr Juslén olivat seuran jäseniä.

Vaikka Aurora-seuraan liittyi monia salaseuroihin tyypillisiä piirteitä, oli Aurora-seuralla myös yhteiskunnallista ja kulttuurista painoarvoa. Aurora-seura muun muassa alkoi julkaista 1771 Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar utgifne af et sälskap i Åbo, josta myöhemmin tuli Åbo Tidningar.

Aurora-seuran esikuvana oli tukholmalainen Utile dulci -seura, josta Porthan ja muut seuran perustajat ajatuksen saivat. Aurora-seura nähdään myös suomalaisuusaatetta vahvasti edistäneenä yhteisönä. Seuran toiminta ei rajoittunut vain kirjallisiin tuotoksiin vaan 1773 seura perusti musiikkijaoksen, joka muun muassa järjesti konsertteja. Jäsenistön korkean sivistyksen vuoksi Aurora-seuran toiminta linkittyi vahvasti myös Turun akatemiaan.

Seura henkilöityi vahvasti Porthaniin ja seuran toiminta hiipui jo 1770-luvun lopulla, kun Porthan matkusti ulkomaille.

Aurora-seura toimi aikanaan Baerin talossa. Rakennuksen jäännökset löydettiin vuonna 2009, kun Linnankatua remontoitiin.

Lähin pysäkki: Brahenkatu 16. Kävele Julian läpi Linnankadulle. Kävele hieman kirjastolle päin. Kohde on jokirannassa.

Ilkka Lappi