Uusi pohjoismainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa geneettisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä koulutuspolkujen muovautumisessa. Tutkimus osoitti, että geeneillä on pieni, mutta selkeästi havaittavissa oleva yhteys alan valintaan.

Se, mitä päätämme opiskella, on yksi elämän merkittävimmistä päätöksistä. Alan valinnalla on merkitystä paitsi uramahdollisuuksiin, myös ansiotuloihin, hyvinvointiin ja jopa lasten lukumäärään. Tilastojen mukaan opiskeltava ala vaikuttaa nykyään elämänkulkuun enemmän kuin opiskelun kesto.

Helsingin yliopisto on ollut mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka osoittaa ensimmäistä kertaa geneettisten tekijöiden olevan yhteydessä koulutusalan valintaan.

Tutkijat analysoivat geenitietoja ja kansallisista rekistereistä saatavia koulutustietoja yli 460 000 ihmisestä Norjassa ja Suomessa. Koulutus luokiteltiin kymmeneen laajaan koulutusalaan, kuten terveys, tieto- ja viestintätekniikka, taiteet, luonnontieteet ja tekniikka.

Tutkimuksessa tunnistettiin 17 yksittäistä geneettistä tekijää, jotka liittyvät johonkin näistä koulutusaloista. Esimerkiksi terveysalaan liittyviä perimän kohtia tunnistettiin neljä ja teknisiin aloihin yksi.

Tutkijat pyrkivät mallintamaan ja kuvaamaan geenien ja koulutusalojen välisiä yhteyksiä eri koulutusaloille ominaisten taipumusten kautta. Geneettisten tekijöiden yhteys havaittiin kahteen taipumuksia mittaavaan ulottuvuuteen, joista ensimmäinen erottelee teknisiä ja sosiaalisia taitoja painottavia koulutuksia ja toinen ulottuvuus puolestaan abstrakteja ja käytännönläheisiä koulutuksia.

– Genetiikka vaikuttaa persoonallisuuteemme, ja persoonallisuutemme vaikuttaa siihen, mitä opiskelemme. Voimme nyt havaita näitä yhteyksiä selvemmin suoraan DNA:stamme, sanoo apulaisprofessori Andrea Ganna Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimuksen viitekehys on poikkeuksellinen, sillä se yhdistää ainutlaatuisella tavalla genetiikan, terveystutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden lähestymistapoja.

Tulosten perusteella koulutusaloihin liittyvät geeniprofiilit korreloivat myös luonteenpiirteiden sekä toimeentuloon, mielenterveyteen ja yleiseen terveydentilaan liittyvien tekijöiden kanssa. Tutkijaryhmän mukaan havaitut geenien ja koulutuksen väliset yhteydet todennäköisesti heijastavatkin geenien yleisluontoisempaa vaikutusta yksilön taipumuksiin ja elämänvalintoihin.

Tutkimusryhmä korostaa, että heidän tuloksiaan ei pidä ylitulkita. Geenit eivät itsessään määrittele yksilön koulutusalan valintaa eikä niitä voi käyttää sen ennustamiseen.

Havaitut yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta silti heikkoja, ja yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ympäristön merkitys koulutusalan valinnassa on vahva. Esimerkiksi sukupuoleen liitetyt odotukset ja roolit, alan keskimääräinen palkkataso tai jopa yksittäisen opettajan merkitys voivat ohjata merkittävästi koulutusalan valintaa.

– Tutkimuksemme on erinomainen esimerkki siitä, miten yhteiskuntatieteiden ja geenitutkimuksen menetelmien yhdistäminen auttaa ratkomaan tiedeyhteisön eriäviä näkemyksiä perimän ja elinympäristön keskinäisestä merkityksestä, Ganna sanoo.

Tutkimuksen toteutti monialainen tutkijaryhmä Norjasta, Suomesta ja Alankomaista ja sen tulokset on juuri julkaistu Nature Genetics -lehdessä. Suomesta tutkimuksessa hyödynnettiin FinnGen-tutkimusaineistoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)