Suomi otti hallitun 2–0-voiton päävastustajastaan Romaniasta U21-maajoukkueiden EM-karsinnassa. Voitto tiesi sitä, että Suomi nousi lohkon kakkoseksi Romanian ohi. Kärjessä on Espanjassa, joka löi kuukausi sitten lisäajan maalilla Suomen 2–1.

Lohkovoittajat etenevät suoraan lopputurnaukseen. Yhdeksästä lohkokakkosesta paras pääsee suoraan kisoihin, loput karsivat kisapaikasta. Suomi kohtaa ensi tiistaina Kupittaalla Kosovon, joka lukeutuu myös päävastustajiin.

Suomi–Romania 2–0 (1-0).

Maalit: 23. Otto Ruoppi (Dario Naamo) 1-0, 73. Matias Siltanen rp. 2-0.

Yleisöä: 1 503.

Kentän kunkku: Otto Ruoppi. Voittomaali ja laukaus ylärimaan. Nousi tällä kaudella KuPS:n mestarijoukkueen avainpelaajiin ja on samassa roolissa Pikkuhuuhkajissa. Luottomies, joka kykenee ratkaisuihin.

Illan erikoisuus: Onni Helén (TPS) ja Tuomas Pippola (Sogndal, ex-TPS) pääsivät kentälle 88. minuutilla. Eli Kupittaan omat pojat. Kummallekin debyyttiminuutit Pikkuhuuhkajissa.

Matsin surkeinta: Yleisömäärä jäi pieneksi. Se ei ole yllätys mutta pettymys silti. Tätä joukkuetta kannattaa käydä katsomassa niin kauan kuin se on mahdollista. Poikkeuksellinen suomalainen jalkapallomaajoukkue. Rohkea, pelaa hyvällä itseluottamuksella. Ja osaa voittaa pelejä.

Tuhlaajapoika: Alin Boțogan, Romania. Vierailla oli tasan yksi maalitilaisuus. Sen sai Boțogan 10. minuutilla. Laukaus lähietäisyydeltä pamahti tolppaan.

Kuka pääsi helpoimmalla?: Erotuomari Dario Bel Kroatiasta selvisi melko vähällä, vaikka kortti viuhui ja pilli piippasi melko herkästi. Peli oli enimmäkseen asemasotaa, sillä Suomi hyökkäsi Romanian tiivistä linjaa vastaan. Tempo ei päässyt nousemaan hurjaksi.

Mitä sanottiin?

Mika Lehkosuo: Nolla päästettyä maalia, 2–0. Romania oli meidän edellä lohkossa, ei ole enää. Ei kai tässä voi olla muuta kuin tyytyväinen. Kyllä me oltiin niskanpäällä. Kohtuu tasapainoin esitys oli. Ehkä jonkunnäköinen pieni terävä kärki sieltä vielä puuttui viimeisen kolmanneksen pelaamisesta. Kyllä me sinne taakse mentiin ja boksiin mentiin. Maalipaikkoja oli lisäksi muutamia. Vähintäänkin oltiin se 2–0 vastustajaa parempi ja se riittää. Tämähän oli sellainen kuuden pisteen peli, eihän siitä pääse yhtään mihinkään. Piti voittaa. Se piti meidät mukana kilpailussa ykkös- ja kakkossijasta. Olen erittäin tyytyväinen.

Otto Ruoppi: Mun mielestä oli aika hallittu ysikymppinen. Pidettiin vastustaja vaarallisilta paikoilta pois. Yksi tolppa niillä oli. Vastustaja puolusti tiiviisti, oli vähän hankalauuksia välillä. Painostettiin hyvin ja 2–0 oli aika ansaittu tulos. Se oli meiltä hyvä hyökkäys (maalitilanne), oli pitempi hyökkäys alla. Otso Liimatta vapautti Dario Naamon ja Naamolta upea esityö. Pääsin puttaamaan pallon maalin. Oli upea fiilis. Meillä on aika selkeä pelityyli ja kurinalainen jengi. Todella aktiivista futista halutaan pelata ja mun mielestä ollaan onnistuttu siinä.

Analyysi: Tasapainoinen, hallittu esitys Lehkosuon suojateilta. Romania pelästytti kotiyleisön alussa, kun keskikenttämies Alin Boțogan ampui tolppaan mutta sen jälkeen paremmasta ei ollut enää epäselvyyttä.

Suomi meni johtoon hyvän hyökkäyksen päätteeksi 23. minuutilla. Otso Liimatan pystysyöttö vapautti laitapakki Dario Naamon vasemmalla laidalla. Matala keskitys tavoitti Ruopin, joka ampui suoraan syötöstä pallon verkkoon.

Toista maalia saatiin odottaa 73. minuutille. Liimatta työnnettiin nurin rangaistusalueella ja erotuomari osoitti pilkkua. Matias Siltanen laukaisi pallon maaliin.

Suomi hallitsi palloa selvästi. Romania puolusti tiivisti ja hyvin, välillä jopa kuuden miehen linjalla. Sen muodon sisään ei ollut helppo päästä mutta Luka Hyryläinen ja Siltanen löysivät syötöillä hyökkäysalueen taskuista Juho Talvitien ja Otso Liimatan, jotka pystyivät pitämään palloa pienissäkin tiloissa.

Suomi vei laukaukset 11–3 ja kulmapotkut 8–1. Tilastot antavat hyvän kuvan pelin kulusta. Romanian puolustuksen murtaminen ei ole helppoa. Siitä kertoo se, että joukkue ei ollut päästänyt kolmessa ensimmäisessä pelissä maaliakaan. Suomi onnistui kahdesti. Ne olivat ensimmäiset Romanian verkkoon tehdyt maalit maalit näissä karsinnoissa.

Hyryläinen ja Siltanen muodostavat vahvan duon Pikkuhuuhkajien keskikentän keskustassa. Kummallakin on kamppailuvoimaa mutta myös kykyä syöttää tarkasti ja rytmittää peliä. Hyryläinen on ulottuva, Siltanen sijoittuu hyvin, katkoo hyvin ja antaa teräviä, tarkkoja syöttöjä. Hän on ottanut isoja askeleita eteenpäin Djurgårdenissa.

Ruoppi on tehonyrkki. Hän ei päässyt juhlimaan liigamestaruutta kuin muutaman minuutin kopissa. Sen jälkeen kutsui nuorten maajoukkue. Ja kausi jatkuu edelleen.

Liimatta ja Talvitie ovat oikeastaan valeysejä eikä ilmiselvää kärkimiestä ole tai se voi olla kuka milloinkin. Paikkaa vaihdetaan joustavasti. Laitapakit Naamo ja Miska Ylitolva tukivat väkevästi hyökkäyksiä laidoilla.

Joukkue vaikuttaa yhtenäiseltä ja sen ilme on hyvä. Samaa voi sanoa päävalmentajasta itsestään. Aikaisemmin urallaan Lehkosuo oli varautunut ja suhtautui nuivasti mediaan. Nyt ilme on toinen, hymyillevä. Voitto tietysti vapauttaa hymyilemään. Sama säteilee koko joukkueesta. Mikä tärkeintä, joukkue osaa voittaa ja se tahtoo voittaa.

Naamon loukkaantuminen oli miinusta.

Suomi (4–5–1): Jaaso Jantunen; Dario Naamo (69. Akseli Puukko), Samuli Miettinen, Arttu Lötjönen, Miska Ylitolva; Marius Söderbäck (64. Pyry Mentu), Luka Hyryläinen, Juho Talvitie (88. Tuomas Pippola), Matias Siltanen, Otto Ruoppi; Otso Liimatta (88. Onni Helén).

Romania (4–5–1): Stefan Lefter; Robert Sălceanu, Mario Tudose, Matteo Duțu (83. Dorin Ioan Pop), Tony Strata (73. Luca Szimionaş); Kevin Ciubotaru, Alin Boțogan, Catalin Vulturar, Cristian Mihai (73. Robert Jalade), Rares Pop (73. Rares Burnete); Atanas Trică (83. Lorenzo Biliboc).

Erotuomari: Dario Bel, Kroatia.

Varoitukset: Hyryläinen ja Siltanen, Suomi. Duțu, Boțogan, Strata ja D. Pop, Romania.

Lasse Virtanen