Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole enää vain tulevaisuuden huoli. Ifin tilaamasta kyselystä selviää, että vaikka valtaosa suomalaiskunnista on havainnut sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia, vain murto-osa on valmistautunut riittävästi.

Suomen ympäristökeskukselta (Syke) tilattu kysely paljastaa, että selkeä enemmistö (87 %) kyselyyn vastanneista kunnista on havainnut ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sään ääri-ilmiöitä.

Kuitenkin vain kymmenen prosenttia suomalaiskunnista kertoo tehneensä kattavan arvion, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät omassa kunnassa tulevaisuudessa. Ruotsissa tehtyjen tutkimuksien mukaan vastaava luku on 80 prosenttia ja Norjassa 75 prosenttia, joten Suomi on selvästi jäljessä naapurimaista.

Kyselyyn vastanneista kunnista lähes kaksi kolmasosaa (64 %) on jo ryhtynyt konkreettisiin sopeutumistoimiin, ja lähes neljä viidestä vastaajasta (79 %) suunnittelee niitä tulevaisuudessa.

Pohjoismaisena vakuutusyhtiönä If on asemassa, jossa on selvää, kuinka tärkeää sopeutumistyö on. Pohjoismaissa ääri-ilmiöihin liittyvät korvaushakemukset ovat kasvaneet 14 prosenttia viidessä vuodessa.

Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen näkyy Ifin toimintamaista erityisesti Norjassa ja Tanskassa. Viimeisimpänä tämän syksyn Amy-myrsky aiheutti laajoja vahinkoja, vaikka se laantuikin ennen Suomeen rantautumista.

– Olemme havainneet, että usein toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ääri-ilmiö on kohdattu. Ilmiöt ovat kuitenkin arvaamattomia emmekä ole Suomessakaan niiden ulottumattomissa, joten täälläkin tulisi ryhtyä toimeen, kommentoi Ifin korvausjohtaja Tia Mäki tiedotteessa.

Kyselytutkimuksessa selviää, että kuntien sopeutustoimien haasteina ovat erityisesti poliittinen päätöksenteko, organisoituminen sekä resurssien ja rahoituksen puute. Vain joka neljäs kunta (25 %) on varannut sopeutumistyöhön taloudellisia resursseja ja alle kolmasosa (31 %) henkilöstöresursseja.

Tutkimuksessa huomattiin, että kunnissa, joissa on tehty poliittinen päätös sopeutumistyöstä, on edetty konkreettisissa toimenpiteissä pisimmälle.

Vaikka varautuminen vaatii investointeja, Mäki muistuttaa, että ne maksavat itsensä takaisin. Norjassa on laskettu, että yksi sijoitettu kruunu säästää kuusinkertaisesti vahinkokustannuksissa.

– Ennakointi ja varautuminen on kustannustehokkaampaa ja hallitumpaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Sillä voidaan estää myös henkilövahinkoja, joita ei voi koskaan mitata rahassa, kommentoi Mäki.

Tee riskianalyysi ja tunnista paikalliset vaikutukset. Päivitä kaavoitus ja infrastruktuuri kestämään ääri-ilmiöitä.

Hyödynnä tietoon perustuvaa yhteistyötä ja valtakunnallista tukea. Panosta ennakoiviin investointeihin – ne maksavat itsensä takaisin.

Vakuutusyhtiö If tilasi kyselyn Suomen ympäristökeskukselta (Syke) ja se toteutettiin keväällä. Kyselyyn vastasi 118 kuntaa, jotka edustavat yhteensä noin 4,1 miljoonaa asukasta, mikä kattaa arviolta 73 prosenttia Suomen väestöstä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)