Raha ratkaisee, kuka jaksaa riitauttaa yksityisen pysäköinninvalvontamaksun. Tuoreen kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suurituloisesta ei maksa valvontamaksua mukisematta, jos kokee sen virheelliseksi. Pienituloisista joka kolmas ajattelee samoin. Myös ammatti ja koulutustaso vaikuttavat siihen, kuinka halukas autoilija on reklamoimaan saamastaan valvontamaksusta.

Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n teettämä tutkimus paljastaa selvän yhteyden tulojen ja valitushalujen välillä. Tutkimuksen mukaan yli 75 000 euroa vuodessa ansaitsevista lähes kolmasosa (31 %) pitää valvontamaksun reklamointia niin työläänä, että maksaa mieluummin jopa virheelliseksi kokemansa maksun. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista joka viides (20 %) ajattelee samoin.

Tiedot käyvät ilmi Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin autoilijoiden suhtautumista väitteeseen: ”Pysäköintivirhemaksun reklamointi on niin työlästä, että maksan mieluummin jopa virheelliseksi kokemani maksun kuin teen siitä reklamaation.” Kyselyyn vastasi tuhat Suomessa asuvaa 18–75-vuotiasta henkilöä.

Kyselyssä 50 001–75 000 euroa ansaitsevista neljä kymmenestä on samaa mieltä esitetyn väitteen kanssa. Vielä varakkaammista, 75 001–100 000 euroa tienaavista vajaa kolmasosa yhtyy väitteeseen.

Keskimäärin tutkimukseen osallistuneet autoilijat eivät pidä reklamointia kovin vaikeana. Useampi kuin joka kolmas (36 %) kaikista vastaajista torjuu väitteen siitä, että reklamointi olisi ylitsepääsemättömän työlästä.

SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta kertoo, että yksityiset pysäköinninvalvontayhtiöt ovat pyrkineet tekemään reklamoinnista sujuvaa. Suuri osa yrityksistä tarjoaa autoilijoiden käyttöön järjestelmän, jonka kautta reklamointi onnistuu nopeasti ja helposti. Osalla SPATY:n jäsenyrityksistä reklamaation voi lähettää sähköpostitse.

– Yhdistyksemme jäsenyrityksissä reklamaatiot otetaan vakavasti. Kaikki reklamaatiot käsitellään saapumisjärjestyksessä suhteellisen nopeasti, parhaimmillaan muutamassa päivässä, ja jokainen reklamaation tekijä saa reklamaation käsittelijältä juuri hänen tapaukseensa räätälöidyn vastauksen.

Metsärannan mukaan digitaalisissa järjestelmissä autoilija pääsee näkemään kaikki tapaukseensa liittyvät valvontakuvat, mikä parantaa valvontamaksun saaneen oikeusturvaa. Jos valittaja on tyytymätön saamaansa vastaukseen, asian tarkastaa vielä kerran eri käsittelijä.

Myös ammattiryhmien välillä on selviä eroja suhtautumisessa reklamaation tekemiseen. Työntekijöistä ja eläkeläisistä lähes joka kolmas pitää reklamointia niin työläänä, että maksaa mieluummin virheelliseksi kokemansa maksun.

Johtavassa asemassa toimivista 61 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä lähes kolmasosa (32 %) yhtyy väitteeseen. Opiskelijoista sen sijaan suurin osa on eri mieltä.

– Opiskelijat ovat tottuneita taistelemaan oikeuksistaan ja heillä on usein vähemmän resursseja mutta enemmän energiaa reklamoida. Eläkeläisillä taas ei ole samanlainen kiire reklamoimaan, Metsäranta sanoo.

Koulutustasokin vaikuttaa autoilijoiden reklamointihalukkuuteen. Korkeasti koulutetut ovat selvästi halukkaampia riitauttamaan virheelliseksi kokemansa maksut kuin vähemmän koulutetut.

Peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneista reilu neljännes ajattelee, että maksaa vaikka virheelliseksi kokemansa maksun. Korkeakoulutetuista noin joka kolmas ajattelee samoin.

– Koulutus antaa valmiuksia käyttää erilaisia järjestelmiä ja rohkeutta vaatia omia oikeuksia. Korkeakoulutetut tietävät, miten kirjoittaa reklamaatio ja mihin vedota. Heillä on myös usein parempi luottamus siihen, että heidän äänensä kuullaan, Metsäranta arvioi.

SPATY ry kartoitti suomalaisten näkemyksiä pysäköintivirhemaksun reklamoinnista valtakunnallisella kyselytutkimuksella toukokuussa. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista 14 prosenttia eli runsas kymmenesosa vastasi, ettei omista autoa tai asia ei koske heitä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia.

Pysäköinninvalvontamaksusta voi reklamoida ainoastaan kirjallisesti. Reklamointi tapahtuu kirjallisessa muodossa autoilijan oman oikeusturvan takaamiseksi.

Kirjallisen reklamaation voi jättää netissä tai sähköpostilla. Digitaalisessa järjestelmässä autoilija voi kirjautua sisään asianumerolla ja auton rekisterinumerolla.

Reklamaatio käsitellään usein muutamassa päivässä. Valvontamaksun mitätöiminen ei ole itsestäänselvyys. Valvontamaksuja kirjataan vain aiheesta ja tilanteista otetaan aina valokuvat. Valvojan inhimillisestä virheestä johtuvat valvontamaksut mitätöidään aina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)