Euroopan ympäristökeskus julkaisee viiden vuoden välein laajan raportin, jossa arvioidaan ympäristönsuojelun edistymistä Euroopassa. Raportti tarjoaa myös mahdollisuuden vertailla Suomen ympäristön tilaa muihin eurooppalaisiin maihin.

Suomen osalta Euroopan ympäristö 2025 -raportti kertoo, että ilmanlaatu on meillä Euroopan parhainta ja että kasvihuonekaasupäästömme ovat laskeneet merkittävästi uusiutuvan energian tuotannon lisääntymisen ansiosta. Siirtymistä pois fossiilisesta energiasta ovat tukeneet myös uusi ydinvoimala ja lämpöpumppujen yleistyminen kotitalouksien energiaratkaisuina.

Suomi on saavuttanut tai lähellä saavuttaa monia kestävän kehityksen tavoitteita, jotka liittyvät sosiaaliseen tai taloudelliseen kestävyyteen. Haastetta on sen sijaan useissa ekologisen kestävyyden tavoitteissa.

Luonnonvarojen kulutus henkeä kohden on Suomessa Euroopan suurinta. Vaikka politiikkatavoitteissa kiertotalouden rooli on nostettu keskiöön, materiaalien hyödyntämisaste on meillä toistaiseksi vain 4,4 prosenttia. Tämä on selvästi alle EU:n keskiarvon.

Poliittisella tasolla kiertotalouden edistämiseen on sitouduttu, mutta maamme erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet ja harva asutus, tuovat haasteita: materiaaleja esimerkiksi infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan paljon, eikä uusiokäyttö tai kierrättäminen ole yhtä helppoa ja liiketaloudellisesti kannattavaa kuin uuden tavaran tuottaminen.

Suomen hiilinieluista raportin tiedot toistavat sen, mitä jo tiedettiin: ne ovat romahtaneet. Metsien hakkuut ja turvepitoisten maiden päästöt ovat kääntäneet maankäyttösektorin hiilen nielusta lähteeksi.

Ympäristönsuojelu on välttämätön investointi tulevaisuuteen

Suomella on vaikeuksia toteuttaa tärkeimpiä politiikkatavoitteitaan, kuten luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteista tinkiminen ei kannata, sillä ilman riittäviä ympäristöinvestointeja ongelmat pahenevat ja koituvat nykyistäkin kalliimmiksi.

– Ympäristötavoitteista ja ympäristölainsäädännöstä kannattaa pitää kiinni. Yhteiskuntamme menestys perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, mutta resurssien käyttö on pitkään ollut kestämätöntä ja uhkaa kansalaistemme hyvinvointia ja yhteiskuntamme tulevaisuuden menestystä, sanoo pääjohtaja Leif Schulman Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Luontokadon pysäyttäminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vaativat eri ohjelmissa ja aloitteissa jo tunnistettujen toimien johdonmukaista ja riittävän laajaa toteuttamista. Esimerkiksi luontoa elvyttävät Helmi- ja Nousu-ohjelmat, kuntien ilmastosuunnitelmat sekä eri sektoreiden vähähiilisyys- ja biodiversiteettitiekartat tarjoavat runsaasti ratkaisukeinoja, jotka on tärkeä ottaa käyttöön mahdollisimman laajassa mittakaavassa eri sektoreilla.

– Tietopohjamme ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskeistä on vahva. Samoin ymmärrämme, millaisilla keinoilla kurssia voidaan muuttaa ja miten voimme parhaiten sopeutua ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöriskeihin. Esimerkiksi investoimalla puhtaaseen energiaan ja hoitamalla vesistöjämme luontoa ennallistamalla turvaamme samalla yhteiskuntamme hyvinvoinnin, mukaan lukien taloudellisen kilpailukyvyn, Schulman jatkaa.

Vaikka kestävyyshaasteet ovat suuria, Euroopan ympäristö 2025 -raportissa korostetaan myös merkittäviä edistysaskelia, kuten onnistumisia ilmansuojelussa ja uusiutuvassa energiassa. Tämä antaa toivoa muutosten mahdollisuudesta ja osoittaa, että johdonmukaisella politiikalla ja tehokkaalla toimeenpanolla voidaan saada vaikuttavia tuloksia.

Kokonaisvaltaisessa kestävyysmurroksessa on kyse monista samanaikaisista toimista yhteiskunnan eri sektoreilla. Ruokajärjestelmässä ilmasto- ja vesistöpäästöjen vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpito tarkoittavat muutoksia niin viljelytapoihin kuin ihmisten ruokavalioihin.

Energiajärjestelmässä siirtyminen pois fossiilista polttoaineista näkyy voimalaitosten muutosten lisäksi sähkön kuluttajien mahdollisuuksina tuottaa hajautetusti sähköä. Liikennejärjestelmämme pitää muuttua edistämään terveyttä ylläpitävää arkiliikkumista ja julkista liikennettä sekä samalla tukea välttämättömän autoilun muutosta vähäpäästöiseksi.

– On myös tärkeää, että epäonnistumisista opitaan, konkreettisia toimenpiteitä vauhditetaan ja onnistuneita paikallisia kokeiluja skaalataan laajemmiksi, tarvittaessa koko Eurooppaan. Investoimalla ympäristönsuojeluun Suomella ja Euroopalla on mahdollisuus kehittää kilpailukykyään ja kansalaistensa elämänlaatua sekä ylläpitää yhteiskunnallista resilienssiä ja turvallisuutta, Schulman summaa.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on koordinoinut suomalaista tiedontuotantoa Euroopan ympäristö 2025 -raporttia varten. Työhön osallistui yksitoista suomalaista organisaatiota.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)