Koirankakat tärkeää kerätä myös talven tullen – virukset eivät kuole pakkasellakaan

Kuva: Agria Eläinvakuutus

Jos kaikki suomalaiset koiranomistajat jättäisivät koirankakat keräämättä, kertyisi maastoon joka päivä reilusti yli 1,5 miljoonaa uutta kakkakasaa. Agria Eläinvakuutus kannustaa Kakkatalkoot-teemaviikolla 6.–12. lokakuuta jokaista koiranomistajaa kantamaan vastuunsa ja keräämään koiransa jätökset.

Teemaviikko, jota vietetään vuosittain lokakuun alussa, on saanut alkunsa Agrian teettämästä kyselystä, jonka mukaan vain reilu kolmannes suomalaisista koiranomistajista kerää koiransa jätökset aina pois. Agria Eläinvakuutus haluaa osaltaan pyrkiä vähentämään ympäristöhaittoja sekä vaikuttaa koiranomistajien asenteisiin ja valistaa koirakansaa riskeistä, joita koiranulosteeseen liittyy niin ihmisten kuin eläintenkin terveyden näkökulmasta.

Erityisesti nyt, talven lähestyessä, jokaisen koiranomistajan on hyvä ymmärtää, ettei lumen alle potkitut kakkakasat hajoa eivätkä mahdolliset virukset kuole lumikasan alla pakkasellakaan.

Kakkakuorma ja vastuullinen koiran omistaminen

Suomessa on arviolta yli 800 000 koiraa. Yksi koira ulostaa keskimäärin kaksi kertaa päivässä. Jos kaikki koiranomistajat jättäisivät koirankakat keräämättä, kertyisi maastoon joka päivä reilusti yli 1,5 miljoonaa uutta kakkakasaa.

Koiran ulosteiden keräämisestä on säädetty Järjestyslaissa. Koirakuri-pykälän mukaan koiran omistajan tai haltijan tulee muun muassa huolehtia, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetuilla alueilla taajamassa.

Taajaman ulkopuolella samanlaista säännöstä ei ole, mutta silloinkin koirankakat kannattaa kerätä ympäristökuormituksen ja erilaisten tartuntariskien vuoksi. Etenkin vilkkailla virkistysalueilla kakkakuoma voi olla huomattava.

Keräämättömät jätökset ärsyttävät syystä: ne tekevät ympäristöstä epäsiistin ja aiheuttavat hajuhaittoja sekä terveysriskejä. Jokainen tietää, kuinka ikävää on puhdistaa koiran ulostetta kengän pohjasta tai vaikkapa lastenvaunujen renkaista.

Keräämällä koiransa jätökset, koiranomistajat voivat osaltaan edistää yleistä viihtyvyyttä ja lievittää negatiivisia asenteita koiria kohtaan. Harva koira haluaa itsekään kävellä lajitoverinsa ulosteiden päällä, joten ympäristön siistinä pitäminen on palvelus myös nelijalkaisille ystävillemme.

Kengän pohjaan ikävästi tarttuva koirankakka on kuitenkin vain osa ongelmaa, sillä ulosteet voivat levittää myös monia tauteja.

Koiran ulosteessa on viruksia, bakteereita sekä loisia, jotka voivat tarttua muihin koiriin. Varsinkin virukset ovat kestäviä ja säilyvät ympäristössä jopa kuukausia, myös pakkassäällä. On hyvä muistaa, että monissa taudeissa koira voi olla myös oireeton kantaja eli sillä ei välttämättä ole sairauden oireita.

Lumen potkiminen kakkakasan päälle ei poista tautiriskiä eivätkä jätökset hajoa talven aikana mihinkään. Keväällä vastassa on lukemattomia miinoja – joka puolestaan on omiaan lisäämään koiravastaisuutta.

Luontoon jätetyt läjät voivat edesauttaa tarttuvien tautien ja loisten leviämistä lemmikistä toiseen, mutta myös ihmisiin. Koiran ulosteen välityksellä ihmiseen voi tarttua erilaisia loisia, esimerkiksi giardia ja suolinkaisloinen.

Vaikka järjestyslaki edellyttää keräämään koiran ulosteet vain hoidetuilta taajama-alueilta, kakat tulee kerätä muualtakin pois. Paitsi että koirankakka polun tai tien varrella on esteettinen haitta, voi se olla haitaksi ympäristölle.

Koirankakan mukana ympäristöön päätyy ravinteita, muun muassa typpeä ja fosforia; ravinteet puolestaan saattavat muuttaa paikallista ekosysteemiä. Ravinteiden ohella luontoon voi koirankakan mukana päätyä ulosteperäisiä bakteereita sekä ympäristölle haitallisia lääkeaineita.

Agrian teettämän kyselytutkimuksen mukaan 37 prosenttia koiranomistajista sanoo keräävänsä koiransa jätökset aina. 47 prosenttia ilmoittaa keräävänsä läjät vain kulkuväyliltä ja pieni osa ainoastaan, jos joku näkee. Koiranomistajista 14 prosenttia kertoi, ettei koskaan kerää koiransa kakkoja.

Kyselyn teki Xtreme Insight AB vuonna 2022 ja siihen vastasi 1 182 suomalaista lemmikinomistajaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suun sairaudet lisäävät aivovaltimopullistumien puhkeamisen riskiä

Hampaan kiinnityskudossairaudet, kuten vaikea ientulehdus ja parodontiitti, näyttäisivät lisäävän aivovaltimon pullistuman eli aneurysman muodostumisen ja puhkeamisen riskiä, osoittaa tuore väitöstutkimus 13 vuoden seuranta-aineistosta. Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Joona Hallikaisen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 12. joulukuuta.

Turun musiikkijuhlien Oopperajoulun solisti vaihtuu

Stella Tähtinen.

Turun musiikkijuhlien (TMJ) Oopperajoulua vietetään sunnuntaina 14. joulukuuta kello 18 Turun konserttitalolla. Konsertin ohjelma koostuu tunnetuista ooppera-aarioista sekä merkittävimmistä joululauluista ympäri Eurooppaa. Taiteilijakokoonpano muuttuu, kun Iris Candelarian tilalle tulee turkulaislähtöinen sopraano Stella Tähtinen .

Black Fridayn kulutus kasvoi, petosten torjunta tehostui

Black Friday sai kuluttajat jälleen aktiivisesti liikkeelle. Visan kokoaman datan mukaan keskimääräinen asiakaskulutus kasvoi yli 17 prosenttia marraskuun keskimääräiseen perjantaihin verrattuna.

Opastettuja kierroksia Konsulinnaan Annan päivänä

Konsulinnassa on paljon upeita yksityiskohtia.

Aboa Vetus tarjoaa Annan päivän kunniaksi 9. joulukuuta opastettuja kierroksia Rettigin palatsin kanssa samalla tontilla sijaitsevaan ja nykyisin toimistona toimivaan Konsulinna-rakennukseen kello 13.00, 15.00 ja 17.00.

YIT käynnistää Taito-kampuksen ja infrahankkeen toteutuksen

YIT ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen toteutussopimukset, jotka käynnistävät Taito-kampuksen ja infrahankkeen rakentamisen. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen toteutusvaiheeseen siirtymisen marraskuussa.

Paimio-mitali Aino Tikalle ja Irmelin Isokoskelle

Aino Tikka (vas) ja Irmelin Isokoski saivat tänä vuonna Paimio-mitalit numero 31 ja 32.

Paimio-mitali myönnetään henkilölle, joka on saavuttanut merkittävää menestystä toiminnallaan Paimion ja paimiolaisuuden hyväksi eri elämänalueilla, kuten kulttuurissa, tieteessä, urheilussa, sosiaalitoimessa, talouselämässä tai yhdyskuntatyössä. Paimiolaisen kuvanveistäjä Raili Mikkosen suunnittelema Paimio-mitali jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. Tänä vuonna kaupunginhallituksen päätöksellä jaetaan kaksi Paimio-mitalia.

Loton potti kohoaa yhdeksään miljoonaan euroon

Loton lauantai-illan arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potti nousee yhdeksään miljoonaan euroon. Jokerista osui lauantaina miljoonan euron täysosuma pienelle paikkakunnalle Kanta-Hämeeseen.

Muistojeni joulu -konsertti kerää tähtiesiintyjiä Raisioon

Janiina Lehtonen.

Raision Kuula on järjestänyt kesätansseja Raision Huvilinnussa jo 1960-luvulta lähtien. Mäntymetsän siimeksessä sijaitsevalla omalla lavalla on tanssittu suosittujen artistien ja tanssiorkestereiden tähdittämissä illoissa perinteisesti vappuaatosta pitkälle syksyyn. Kesään on kuulunut myös karaokeiltoja. Perinteeksi on muodostunut myös seuran järjestämä joulukonsertti. Tänä vuonna konsertoidaan teemanimellä Muistojeni joulu.

Autokuskien tööttäily häiritsee

Tööttäily häiritsee kirjoittajaa.

Autokuskien tööttäily on viime vuosien varrella aina vain lisääntynyt ja lisääntynyt, mikä on paitsi liikennesääntöjen vastaista, myös todella häiritsevää. Tööttäys on luvallista vain hätätilanteessa. Näin opetetaan autokoulussa. Nyt tööttäillään jatkuvasti esimerkiksi liikennevaloissa, mikäli edellä ajava liikenneväline ei lähde liikkeelle sillä silmän räpäyksellä, kun liikennevalo vaihtuu vihreäksi. Tööttäystä saattaa tulla jopa toistakymmentä kertaa peräkkäin yhteen menoon tai tööttäyksen pituus kestää, kunnes edellä oleva ajoneuvo lähtee eteenpäin. Tööttäilyä tulee erityisesti henkilöautoista, mutta myös linja- ja kuorma-autoista.

Kriivarin koulun ja päiväkodin lähimetsien puolustamiselle Paimion ympäristöpalkinto

Paimion ympäristöpalkinnon vastaanottajat Jutta Mutila, Anne-Mari Auer, Sari Välimaa ja Pekka Salmi.

Paimion kaupunki perusti 700-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi ympäristöpalkinnon, jonka tavoitteena on edistää ilmasto-, ympäristö- ja luontotekoja sekä tuoda näkyväksi jo tehtyjä paikallisia ympäristötekoja. Palkinnon avulla haluttiin kannustaa positiivisiin ja vaikuttaviin ympäristötekoihin ja nostaa esimerkkejä, joita muut voivat helposti hyödyntää/monistaa omassa toiminnassaan. Samalla palkinto tukee palkittavien myönteisen ympäristöidentiteetin vahvistumista. Ympäristöpalkinto on tunnustus Paimion hyväksi tehdystä työstä, tapahtumasta tai muusta teosta, joka on toteutettu 2020-luvun aikana.

Uudet karttatyökalut tarjoavat tarkkaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja kaupunkien pienilmastosta

Miten ilmastonmuutos etenee maakunnittain seuraavien vuosikymmenten aikana? Missä suomalaiskaupungeissa syntyy kuumia lämpösaarekkeita jo nyt? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy tietoa uusista karttatyökaluista, jotka ovat maksutta kaikkien käytettävissä.

Asukkaat tarvitsevat hyvät ohjeet palovaroittimista taloyhtiöiltä

Palovaroittimet siirtyvät taloyhtiöiden vastuulle.

Vastuu palovaroittimien toimintakunnosta siirtyy vuodenvaihteessa taloyhtiöille. Se tarkoittaa, että rakennuksen omistajalla on velvollisuus huolehtia, että asunnoissa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Huoneiston asukkaan tehtävänä on ilmoittaa omistajalle viipymättä palovaroittimissa havaitsemistaan vioista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) asiantuntija kannustaa taloyhtiöitä antamaan selkeät ohjeet asukkaille.

EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisen lykkäämisestä ja yksinkertaistamisesta alustava sopu

EU:n kolmikantaneuvotteluissa saavutettiin 4. joulukuuta alustava sopu metsäkatoasetuksen muutosehdotuksista. Keskeisiin sisältömuutoksiin kuuluisi asetuksen soveltamisen lykkääminen vuodella sekä tiettyjen toimijoiden ja alkutuotannon velvoitteiden keventäminen. Muutokset tulee vielä vahvistaa Euroopan unionin neuvostossa ja Euroopan parlamentissa ennen vuodenvaihdetta. Kansallinen täytäntöönpano yhteensovitetaan muutoksiin.

Työelämäauditointi yritysten ja opiskelijoiden välillä alkaa Varsinais-Suomessa

Työelämäauditointi koostuu neljästä oppilaitoksen valitsemasta teemasta, joista yksi on työllistymisen ja osaamisen kehittäminen. Kuvassa yritysauditoijat ja oppilaitoksen edustajat Turun ammattikorkeakoulusta (Petri Rainio, Turun yksikönjohtaja, Bravida Finland Oy, Harri Salminen, Verkostotekniikka-yksikön johtaja, Turku Energia, Patrik Ginström, aluepäällikkö, Saipu Oy Turku, Teemu Lähde, sähkösuunnittelun tiimipäällikkö, Afry, Petri Rantapaju, toimitusjohtaja, Cervius, Satu Lindén, osaamisasiat, asiantuntija, Turun kauppakamari, Jussi Hurri, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, Ilkka Jyväs, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, Anne Norström, sektorin johtaja, Turun ammattikorkeakoulu, Osmo Huhtala, koulutus- ja tutkimuspäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, Ville Lavonen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu ja Liisa Porento, kehittämispäällikkö, Pohjois-Karjalan kauppakamari.

Turun kauppakamari järjestää seudun ensimmäisen työelämäauditoinnin yhteistyössä Pohjois-Karjalan kauppakamarin kanssa. Ensimmäisenä Hyväksytysti työelämäauditoitu -arvioinnin kohteena on Turun ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa

Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–23 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle.

Naantali järjestää kaikille avoimen matkailuillan

Kaikille avoin matkailuilta järjestetään kaupungintalolla.

Naantalin kaupunki järjestää keskiviikkona 10. joulukuuta kello 17–18.30 naantalilaisille suunnatun matkailuillan kaupungintalon valtuustosalissa (Käsityöläiskatu 2).

Uusi kuntoutus harvinaissairautta sairastaville lapsille ja heidän perheilleen

Kela ottaa ensi vuoden aikana käyttöön uuden kuntoutusmuodon, joka on suunnattu harvinaissairautta sairastaville alle 16-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen.

Ranskalainen kauneus ja suomalainen joulu

Turun konservatorion kamarikuoro joulukonsertissa 2024 Sigyn-salissa.

Turun konservatorion kuorot konsertoivat uudessa Hirvensalon kirkossa maanantaina 8. joulukuuta kello 19 Keskellä liljain ja ruusujen – Entre les roses et les lys -otsikolla. Turun konservatorion kuoroperheestä kuullaan tämän vuoden joulukonsertissa uuden pop/jazz-kuoro Rytmiksen sekä vahvaa turkulaista a cappella -perinnettä ylläpitävän kamarikuoron esityksiä.

Urheilu

Daniel Forsberg minuutissa thainyrkkeilyn Euroopan mestariksi

Daniel Forsberg (oik.) otti komean sulan hattuunsa thainyrkkeilyn EM-kisoista. Sparraajana valmentaja Riku Immonen.

Turkulainen Daniel Forsberg on voittanut thainyrkkeilyn alle 91-kiloisten Euroopan mestaruuden. Finaalissa kaatui Albanian Egli Sina . Ottelu päättyi albanialaisen luovutukseen reilun minuutin jälkeen.

Passarilegenda Mikko Esko vahvistamaan Tutoa loppukaudeksi

Mikko Esko.

Passarilegenda Mikko Esko tekee paluun lentopalloilun Mestaruusliigaan. Esko ja Tuto Volley ovat tehneet loppukauden kestävän pelaajasopimuksen.

Laituri Miika Kauppila jatkossopimukseen TPS:n kanssa

Miika Kauppila.

Turun Palloseura on solminut yksivuotisen jatkosopimuksen Miika Kauppilan , 25, kanssa. Kauppila saapui TPS:ään viime keväänä Käpylän Pallosta. Laitapelaaja tunnetaan monipuolisuudestaan, ja hän pelasi menneellä kaudella Tepsissä niin laitahyökkääjänä kuin laitapuolustajanakin.

FC Inter lunastaa Alan Ahmedin ja Edor Hajdinin optiovuodet

Edor Hajdini.

Viime kaudella FC Interiä edustaneet maalivahti Eero Vuorjoki , puolustaja Julius Tauriainen sekä reservijoukkueessa pelanneet hyökkääjät Alan Ahmed ja Edor Hajdini ovat seuran riveissä myös ensi kaudella.

FBC Turku ei ole onnistunut tiivistämään puolustustaan

Tuttu näky FBC Turun otteluista tällä kaudella. Pallo on maalissa, vastustaja juhlii.

14 ottelua, viidessä ottelussa omiin yli kymmenen maalia, omiin yhteensä 116 ja maaliero -75.

Aliisa Soini tarjoili Suomen ennätyksiä EM-altaassa

Aliisa Soini.

Uinnin lyhyen radan EM-kilpailut starttasivat tiistaina Puolan Lublinissa. Suomen suuresta 24 hengen joukkueesta ensimmäisenä päivänä altaassa nähtiin peräti 20.