Kun muutama vuosi takaperin näin ensimmäistä kertaa miehen heittelevän onkivapaansa Sigynin viereisissä portaissa jokeen, mietin, että nyt jollakulla viiraa pahasti päässä. Eihän Aurajoesta mitään kalaa tule. Ei ainakaan mitään saamisen arvoista.

Osoittautui, että olin väärässä – kalaa nimittäin tulee, ja paljon. Mistään yksittäisistä kalastajista ei nykyään enää ole kyse, sillä street fishingistä eli katukalastuksesta on tullut suosittu laji. Turun katukalastajan tittelistä on kisattu jo useampana vuonna, ja viime vuonna kisapäivää ennen järjestettiin jopa street fishing -kurssi, jossa harrastajille jaettiin täsmävinkkejä juuri Aurajoessa kalastamiseen.

Tärkeintä ei ole iso yksittäinen saalis, vaan lajien kirjo ja taktiikka.

– Voittamiseen vaaditaan neljä eri kalalajia, joista kaksi olisi hyvä olla petokaloja – kuten hauki ja kuha. Ne antavat eniten pituutta tuloksiin, opastaa Mikael Jaakkola, yksi kilpailun järjestäjistä ja tuomareista.

Jaakkola tietää, mistä puhuu. Hän osallistui Turun ensimmäisiin street fishing -kisoihin vuosina 2017–18 kilpailijana, ja voitti kummatkin kisat. Sen jälkeen Jaakkola siirtyi kilpailijasta toimitsijaksi osana vapaa-ajankalastajien verkostoa.

Kisa on vuosien aikana kehittynyt ja muuttanut muotoaan, ja yksi tärkeimmistä muutoksista oli kisan siirtäminen Turun keskustaan.

– Kisapaikka oli aiemmin Halisten alueella, mutta keskustaan siirtymiselle oli vahva tahtotila. Haluttiin kokea urbaanikalastuksen ydin ja olla siellä, missä ihmisetkin ovat, Jaakkola kertoo.

Kilpailualueella saa liikkua vapaasti kolmen tunnin ajan. Liikkua myös kannattaa, sillä eri kalalajit nousevat eri paikoista. Aurajoesta on aiempina vuosina saatu muun muassa ahvenia, pasureita, särkiä, lahnoja, kiiskiä ja petokaloja kuten kuhaa ja haukea – mutta lohikalaa ei ole toistaiseksi kukaan onnistunut nappaamaan.

– Taktiikalla on iso merkitys, ja kisatessa pitää ottaa Aurajoen erityispiirteet huomioon. Esimerkiksi pohjassa on niin paljon rojua, että jigikalastaminen on hankalaa, Jaakkola vinkkaa.

Myös paikalla on väliä, ja strategian kannalta onkin tärkeää tietää, mitä kalaa kannattaa kalastaa missäkin kohtaa jokea.

Vaikka Jaakkola jakaakin vinkkejä anteliaasti, tarkkoja paikkoja hän ei suostu paljastamaan.

Sen Jaakkola sentään suostuu kertomaan, että ei kannata jumittua tiettyyn paikkaan ja tiettyyn vieheeseen. Hän rohkaisee kisaajia kokeilemaan rohkeasti erilaisia vieheitä ja syöttejä, kuten vaikkapa kuolleita salakoita ja särkiä. Eläviä syöttejä kisassa sen sijaan ei sallita.

Jos kisaan haluaa lähteä vahvoista asemista, kannattaa osallistua Jaakkolan vetämälle street fishing -kurssille, joka järjestetään muutamaa päivää ennen itse kisaa. Kurssilla opetetaan kaupunkikalastuksessa tarvittavia taitoja, kuten ongintaa, jigausta ja laituripilkintää.

Siellä Jaakkola suostuu myös paljastamaan vinkkejä Aurajoen parhaista kalapaikoista.

– Viime vuoden kurssilla saatiin kisahistorian suurin lahna, hauki ja ahven. Se kertoo, että vinkit eivät ole pelkkää teoriaa, hän hymyilee.

Mikä loppujen lopuksi on katukalastuksen ydin? Haetaanko Aurajoen vesistä elämyksiä vai ruokaa?

– No näitä on molempiin lähtöihin tietysti aina. Jokaisella on omat tavoitteensa. Osa kalastaa ruoaksi ja osa tulee vavan kanssa rentoutumaan. Kumpikin motivaatio on täysin ok, Jaakkola kertoo.

Street fishing -kurssi järjestetään torstaina 17.7. klo 17–20 Tuomiokirkon läheisyydessä. Kurssille ei tarvitse ilmoittautua.

Street fishing -kisa järjestetään 22.7. klo 17–20. Lähtö tapahtuu Vähätorilta kahden hengen joukkueissa. Ilmoittautuminen etukäteen ei ole pakollista, mutta suositeltavaa.

Juulia Bernhardt