EU:n veronkiertosäännökset ja elinkeinovapaudet eivät ole tasapainossa
OTM Reijo Salo analysoi tuoreessa oikeustieteen väitöskirjassaan EU:n luomien veronkiertosäännösten ja niiden kansallisesti täytäntöön pantujen säännösten vaikutusta elinkeinovapauteen ja EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen.
Elinkeinovapaus takaa liiketoiminnalle mahdollisuuden valita sille paras toimintatapa. Veronkiertosäännökset antavat mahdollisuuden puuttua veron välttelyyn.
Veron välttely on ollut OECD:n ja EU:n edistämien verosäännösten keskiössä. Sääntelyllä on pyritty ehkäisemään aggressiivista verosuunnittelua ja epäreilua verokilpailua.
– EU on käyttänyt sisämarkkinoiden toimivuuden parantamista oikeutuksena näille direktiiveille, Salo sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa lähestytään veronkiertosäännön oikeutusta verovelvollisen oikeuksien kautta. Kysymyksen asettelu kulminoituu siihen, ovatko säännökset oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja verovelvollisen taloudellisiin vapausoikeuksiin nähden.
Väitöskirjassa arvioidaan myös EU:n roolia verolainsäätäjänä verovelvollisen näkökulmasta.
– Veronkiertodirektiivissä säädellään veronkierto yleisellä tasolla ja olettamien kautta. Tämä johtaa helposti lain tarkoituksen vastaiseen tilanteeseen.
Uudet säännökset pyrkivät muuttamaan verovelvollisten käyttäytymistä. Väitöskirjassa selvitetään yrityksen ja veroviranomaisten vastuullisuuden merkitystä verotuksen ennakoitavuuden näkökulmasta.
Lisäksi tutkimuksessa kyseenalaistetaan positiiviset vaikutukset sisämarkkinoiden toimivuuteen.
Väitöskirja tarjoaa näkökulmia vastaavalle sääntelylle oikeasuhteisuuden löytämiseksi suhteessa taloudellisiin vapausoikeuksiin.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)