Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron aarrekammio. Kuluttajien laatikoihin hylkäämissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita raaka-aineita, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa 9 tonnia eurooppalaisten kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Eurooppalaisten laatikoihin on varastoitu noin 431 miljoonaa käyttämätöntä vanhaa ja kunnostuskelvotonta älypuhelinta. Tiedot ilmenevät Fraunhofer Austria -tutkimusinstituutin tutkimuksesta, jonka on teettänyt Euroopan johtava kunnostettujen laitteiden markkinapaikka refurbed.

Nämä puhelimet ovat liian vanhoja kunnostettavaksi ja otettavaksi uudelleen käyttöön, mutta eivät lainkaan arvottomia. Niissä on tonneittain arvokkaita harvinaisia metalleja, joiden materiaalinen arvo on yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Raaka-aineiden systemaattinen palauttaminen kiertoon voisi paitsi vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista myös antaa ratkaisevan sysäyksen kiertotaloudelle.

– Vanhojen älypuhelinten hautaaminen laatikoihin ei ole viisasta. Miljoonia vanhoja puhelimia voidaan joko kunnostaa uudelleenkäyttöön tai kierrättää materiaalina. Laitteiden palauttaminen kiertoon ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan antaa arvokkaille raaka-aineille uuden mahdollisuuden. Yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta kadonneen aarteen metsästys kannattaakin aloittaa kotoa, sanoo refurbedin perustaja Kilian Kaminski.

Fraunhofer Austrian selvityksen mukaan vanhat laatikoissa pölyttyvät laitteet voitaisiin kierrättää helposti ja yksinkertaisesti. Näin kotitaloudet voisivat merkittävästi edistää EU:n kierrätystavoitteita. Yksittäinen laite sisältää vain joitakin kymmeniä grammoja metalleja, mutta 431 miljoonan laitteen yhteenlaskettu uinuva materiaalivarasto on valtava.

Jos laitteiden sisältämät metallit kierrätettäisiin ammattimaisesti, Euroopan arvoketjuun palautuisi yli 5 000 tonnia kobolttia, 129 tonnia magnesiumia, 431 tonnia tinaa, 43 tonnia volframia, tonni palladiumia ja 9 tonnia kultaa.

– Metallien pitoisuus yhdessä tonnissa elektroniikkajätettä voi ylittää pitoisuuden yhdessä tonnissa malmia, joka louhitaan perinteisellä kaivostoiminnalla. Siksi kaivostoiminta vanhoissa älypuhelimissa voi todella olla kannattavaa, sanoo Fraunhofer Austrian projektipäällikkö Paul Rudorf.

Yksistään Suomen luvut ovat huomattavia: kotitalouksissa on 8,6 miljoonaa käytöstä poistettua älypuhelinta, joista 5,9 miljoonaa voitaisiin kierrättää materiaalina. Suhteessa väkilukuun Suomessa on kaikkein eniten hylättyjä matkapuhelimia tarkemmin tutkittujen 12 maan joukossa: 1,53 jokaista suomalaista kohti. Paljon puhelimia pölyttyy myös tšekkien (1,52/asukas) ja tanskalaisten (1,51/asukas) kaapeissa. Vähiten hylättyjä puhelimia on Irlannissa (1,43/asukas) ja Italiassa (1,39/asukas).

Suomalaisten puhelimista voidaan saada muun muassa 72 tonnia kobolttia, 118 kiloa kultaa, 5,9 tonnia tinaa, 590 kiloa volframia ja 1,8 tonnia magnesiumia. Fraunhofer Austria arvioi suomalaisten vanhojen älypuhelinten metallien yhteenlasketuksi arvoksi 14,4 miljoonaa euroa.

Vanhojen laitteiden palauttaminen vähentää tarvetta louhia metalleja maaperästä, mukaan lukien niin sanottuja kriittisiä raaka-aineita (CRM) ja konfliktimineraaleja (CM), ja on siten todellinen ekoteko. Näiden harvinaisten raaka-aineiden saatavuus on rajallinen, mikä asettaa EU:n strategiseen riippuvuuteen globaaleista toimittajista.

– Politiikan ja teollisuuden on luotava selkeitä kannustimia ja tehtävä investointeja, jotta useammat laitteet kunnostetaan, raaka-aineet palautetaan kiertoon ja kestävät vaihtoehdot yleistyvät. Tämä olisi myös iso harppaus Euroopan strategisen autonomian suuntaan, Kaminski toteaa.

Vain murto-osa vanhoihin älypuhelimiin sidotuista resursseista hyödynnetään. Älypuhelinten globaali kierrätysaste on vain 7,5 prosenttia, ja Euroopassakin vain noin kymmenen prosenttia laitteista kierrätetään. Suuri osa kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle jäävistä laitteista joko jää kotitalouksiin tai viedään toisinaan laittomasti kehitysmaihin.

Samaan aikaan EU:n riippuvuus tuontiraaka-aineista kasvaa muun muassa puolustusteollisuuden, uusien teknologioiden ja uusiutuvaan energiaan panostamisen vuoksi. Siksi EU on asettanut tavoitteekseen kattaa 25 prosenttia raaka-ainetarpeestaan kierrätyksellä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun on voinut kierrättää helposti SER-kierrätyksen avulla jo yli 20 vuoden ajan.

– Sähkö- ja elektroniikkajäte on helppo kierrättää viemällä käytöstä poistuneet laitteet ilmaiseksi SER-kierrätyspisteisiin, joita löytyy muun muassa jäteasemilta. Vanhat laitteet voi myös palauttaa maksutta sähkölaitteita myyviin kauppoihin. Näin varmistetaan, että laitteiden sisältämät metallit ja muut materiaalit päätyvät uudelleen käyttöön turvallisesti, kertoo toiminnanjohtaja Arto Puumalainen SER-tuottajayhteisö ry:stä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)