FM Valo Vähäpassi tutki väitöskirjassaan sosiaalisen median tunnepitoista viestintää transihmisistä ja sitä, miten heidät liitetään kuviteltuun väkivallan uhkaan. Vähäpassi tutki väitöksessään, miten transihmisten kehoihin liitetään tunteita ja merkityksiä sosiaalisessa mediassa.

Hän keskittyi erityisesti tunteita ilmaiseviin ja kutsuviin käytäntöihin, joissa transihmiset ja väkivalta liitetään yhteen. Sosiaalisen median lisäksi Vähäpassi tutki pienlehtiä eli zinejä.

– Olin aluksi kiinnostunut transihmisiltä transihmisille suunnatusta mediasta, jota tehtiin Yhdysvalloissa mutta kulutettiin ympäri maailmaa. Tutkimuksen myötä kiinnostuin väkivallan asemasta transaktivismissa ja transihmisten näkyvyydessä ylipäätään.

Transihmisillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät koe syntymässä määriteltyä sukupuolta omakseen. He voivat olla miehiä, naisia – tai muunsukupuolisia, mikä tarkoittaa, ettei henkilö koe itseään yksiselitteisesti mieheksi tai naiseksi.

– Kysyn, miten transihmisten yhteiskunnallista asemaa ja liikkumatilaa muovataan affektiivisilla mediakäytännöillä, eli medianvälitteisillä tunteen ja mielipiteen ilmaisemisen tavoilla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana transihmisten paikkaa yhteiskunnassa on politisoitu myös osana kristillisen oikeiston ja globaalin antigender-liikkeen niin sanottua kulttuurisotaa. Kristillinen oikeisto liittää transihmiset ryhmänä väkivallan uhkaan.

Niin kutsuttu antigender-liike vastustaa kuvitteellista ”gender-ideologiaa”, käytännössä naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia erityisesti liittyen keholliseen itsemääräämisoikeuteen.

Myös tämä retoriikka leviää somen kautta.

Väkivallan liittämisellä transihmisyyteen on konkreettisia vaikutuksia, Vähäpassi sanoo. Myös pienillä ja nopeilla someteoilla on kasautuessaan merkitystä transihmisten yhteiskunnalliselle asemalle.

Transihmisten yhteiskunnalliset liikkeet tuovat ihmisiä yhteen transmuistopäivän kautta, jossa muistetaan murhattuja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

– Yhdessä tapaustutkimuksista tarkastelen transihmisiin kohdistuvan väkivallan jatkumista, kun tosielämän väkivalta kehystettiin viihteeksi videonjakopalvelussa. Transaktivistit tarttuivat tähän kehystykseen ja muokkasivat sitä.

Vähäpassin tutkimus kiinnittää uudella tavalla huomiota siihen, miten yhteiskunnallisten liikkeiden kehittämät transsukupuolisuuden kehystykset voimistuvat ja leviävät pienten sometekojen välityksellä.

Väitöskirja laajentaa Yhdysvalta-keskeistä tutkimuskeskustelua väkivallan ja transihmisyyden yhteen liittämisestä transaktivismissa eurooppalaiseen kontekstiin.

Transihmisten näkyvyys on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana. Samalla sosiaalinen media on alkanut välittää ja muovata aktivismia ja julkista ilmaisua.

Sosiaalisen median tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, miten sosiaalisen median alustat tuovat ihmisiä yhteen affekteja eli tunneintensiteettejä nostattavilla tavoilla.

Verkkoalustojen ominaisuudet voivat voimistaa tunneintensiteettiä, nopeuttaa tunteiden kiinnittämistä transihmisten kehoihin ja ihmisten tulemista yhteen jaettujen tunteiden äärelle.

Samalla tunnepitoisten kehystysten levittäminen internetissä tarjoaa aktivisteille mahdollisuuden tarttua näihin kehystyksiin ja horjuttaa niitä. Transihmisille näkyvyys on kaksiteräinen miekka, Vähäpassi sanoo.

Vähäpassi esittää väitöskirjansa Framing Trans. Affective Articulations of Trans Bodies and Violence julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 26. toukokuuta kello 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal1-luentosali, Caloniankuja 3, Turku). Vastaväittäjänä on professori Eliza Steinbock (Maastrichtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä.

Väitöskirja on yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)