Alkoholilain uudistuksen jälkeen aiempaa vahvempien alkoholituotteiden myynti kaupoissa viisinkertaistui Alkon aiempaan myyntiin nähden. Alkoholin kokonaiskulutus ei kuitenkaan vaikuta lisääntyneen.

Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa päivittäistavarakaupoissa myytävän juomien alkoholipitoisuuden ylärajaa nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja juomasekoitusten myynti sallittiin päivittäistavarakaupassa. Samalla alkoholiverotusta kiristettiin hieman.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT), Työn ja talouden tutkimuksen LABORE:n sekä Islannin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkastellaan alkoholituotteiden myynnin ja hintojen kehitystä Suomessa vähittäiskaupassa ja Alkossa sekä ennen politiikkamuutosta että sen jälkeen. Kehitystä verrataan Systembolagetin myynnin ja hintojen kehitykseen samana aikana Ruotsissa, jossa vastaavaa lakimuutosta ei tehty.

– Kaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden ylärajan maltillinen nosto siirsi myyntiä Alkosta kauppoihin, mutta kokonaiskulutus ei kasvanut. Vertailu Ruotsiin vahvistaa, että muutos johtui politiikkamuutoksesta, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATT:sta ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä tiivistää tutkimuksen tulokset tiedotteessa.

Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen seurauksena vahvempien alkoholijuomien (enintään 5,5 prosenttia) myynti päivittäistavarakaupoissa viisinkertaistui verrattuna niiden aiempaan myyntiin Alkossa. Mittava kulutuksen siirtyminen päivittäistavarakauppaan ja siellä uutena sallittuihin tuoteryhmiin osoittaa, että alkoholiverolain uudistus pienensi myynnin rajoituksen aiheuttamia haittoja kuluttajille.

Huolimatta vahvempien alkoholijuomien myynnin kasvusta kaupoissa, alkoholin kokonaiskulutus ei vaikuta nousseen. Taustalla on etenkin miedompien juomien myynnin väheneminen päivittäistavarakaupoissa, mutta myös Alkon myynnin lasku sekä uudistuksen kohteena olevissa että muissa tuoteryhmissä, kuten viineissä ja väkevissä alkoholijuomissa. Vaikka kokonaiskulutus säilyi vakaana, ei voida poissulkea, että joissakin kuluttajaryhmissä kulutus olisi kasvanut.

– Tulosten perusteella alkoholia ei myyntirajan noston seurauksena kulutettu kokonaisuutena enempää, vaan kuluttajat siirtyivät ostamaan alkoholia Alkon sijaan päivittäistavarakaupoista. On kuitenkin tärkeää huomata, että tulokset eivät kerro, miten entistä vahvempien alkoholituotteiden tuominen kauppoihin vaikuttaisi kulutukseen, kommentoi tutkija Sami Jysmä Laboresta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin alkoholiveron vaikutuksia kulutukseen analysoimalla vuoden 2012 alkoholiveron kiristystä, käyttäen vertailukohtana Ruotsin Systembolagetia. Tulokset osoittavat, että vuoden 2012 suuretkaan veronkorotukset eivät vähentäneet alkoholin myyntiä tilastollisesti merkittävästi.

Koska vuoden 2012 kokoluokkaa suurempi veronkorotus ei vaikuttanut kokonaiskulutukseen, on epätodennäköistä, että vuoden 2018 maltillinen veronkorotus selittäisi merkittävästi muutoksia alkoholin kulutuksessa. Myös matkustajatuonti, joka oli laskussa jo ennen uudistusta, säilytti laskevan trendinsä uudistuksen jälkeen.

Aineistona tutkimuksessa hyödynnetään päivittäistavarakaupan (SOK ja Kesko) sekä Alkon laajoja tuote- ja myymäläkohtaisia aineistoja, sekä Ruotsin Systembolagetin tuote- ja aluekohtaista myyntiaineistoa. Hintojen ja myynnin kehityksen vertailu Suomen ja Ruotsin välillä tilastollisessa analyysissa mahdollistaa politiikkamuutosten vaikutusten erottamisen muista mahdollisista kulutustrendeistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)