Suomen aikuisväestön (16–65-vuotiaat) eri elämänalueilla tarvitsemia tiedonkäsittelyn perustaitoja on tutkittu kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa (Programme for the International Assessment of Adult Competencies). Tutkimuksen kohteena olivat lukutaito, numerotaito ja adaptiivinen ongelmanratkaisutaito. Suomessa luku- ja numerotaito olivat kansainvälisen vertailun parhaat.

Tutkimus toteutettiin OECD:n järjestämänä 31 maassa. Edellinen PIAAC-tutkimus julkistettiin vuonna 2013. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on niiden harvojen maiden joukossa, joissa aikuisväestön taidot ovat jopa paremmat kuin runsas kymmenen vuotta sitten.

Suomessa lukutaidon pistemäärien keskiarvo on osallistujamaiden paras, 296 pistettä, mikä on 36 pistettä OECD-maiden keskiarvoa enemmän. Toiselle sijalle yltää Japani ja kolmannelle Ruotsi.

Aikuisten lukutaito koheni edellisestä vuoden 2012 tutkimuksesta Suomessa ja Tanskassa (15 ja 9 pistettä 11 vuoden aikana).

Korkeimmille huippu- tai erinomaisten taitojen tasoille (4–5) sijoittuvien aikuisten osuus on Suomessa osallistujamaiden suurin, 35 prosenttia. Japanissa osuus on 23 prosenttia ja Ruotsissa 20 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo on 12 prosenttia. Vähintään tasolle 3, mikä sekin merkitsee hyvää lukutaitoa, sijoittuu 71 prosenttia Suomen aikuisista (OECD-maissa keskimäärin 43 %). Puutteellinen lukutaito (alle tason 2) on Suomessa 12 prosentilla 16–65-vuotiaista.

Numerotaidossakin Suomen 16–65-vuotiaat suoriutuivat parhaiten 31 maan joukossa. Suomessa numerotaidon pistemäärien keskiarvo on 294, mikä on 31 pistettä OECD:n keskiarvoa korkeampi. Kärkimaiden järjestys (Japani, Ruotsi, Norja ja Alankomaat) on sama kuin lukutaidossa.

Muutokset numerotaidossa runsaan kymmenen vuoden aikana ovat suotuisampia kuin muutokset lukutaidossa. 27 maasta kahdeksassa numerotaito koheni, joista eniten Suomessa (17 pistettä).

Suomessa 31 prosenttia sijoittuu korkeimmille huippu- tai erinomaisten numerotaitojen tasoille (4–5). Vähintään hyvälle suoritustasolle 3 sijoittuu Suomen aikuisista 67 prosenttia (OECD-maissa keskimäärin 45 %). Puutteellinen numerotaito (alle tason 2) on Suomen aikuisväestössä 12 prosentilla. Osuus on Suomessa ja Ruotsissa (12 %) toiseksi pienin Japanin (10 %) jälkeen.

Adaptiivisessa ongelmanratkaisutaidossa Suomi jakaa kärkipaikan Japanin kanssa, molemmissa maissa pistemäärien keskiarvo on 276. Ruotsissa ja Norjassa on toiseksi korkeimmat pisteet (273 ja 271). OECD-maiden keskiarvo on adaptiivisen ongelmanratkaisutaidon mittauksessa 251 pistettä.

Kaikilla taitoalueilla Suomessa 20–49-vuotiaiden taitotaso on korkein. Selvästi heikoimmat taidot on 60–65-vuotiailla. Kaikkien ikäryhmien keskimääräinen taitotaso kaikilla taitoalueilla on korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo. Huomionarvoista on, että aikaisemmassa vuoden 2012 tutkimuksessa 55–65 -vuotiaiden taitotaso jäi OECD-keskiarvon alapuolelle.

Nuorimman (16–19-vuotiaiden) ikäryhmän lukutaito on samalla tasolla kuin vuoden 2012 tutkimuksessa, kaikissa muissa ikäryhmissä taitotaso nousi. Numerotaidossa myös nuorimman ikäryhmän tulos on edellistä tutkimusta parempi.

Suomessa aikuisten tiedonkäsittelyn perustaidot paranivat noin 40 vuoden ikään saakka. Vasta 60–65-vuotiaiden taidot olivat selvästi heikompia kuin saman kohortin taidot 50–55-vuotiaina edellisessä PIAAC-tutkimuksessa.

Naisten lukutaito on jonkin verran miehiä parempi, numerotaidossa taas miehet ovat parempia. Heikko lukutaito (taso 1 tai alle) on miehistä 14 prosentilla ja naisista kymmenellä prosentilla. Numerotaidossa erinomaiselle tasolle (4 tai 5) yltää miehistä 36 prosenttia ja naisista 25 prosenttia. Ongelmanratkaisutaidossa erot ovat vähäisiä.

Suomessa ero kantaväestön ja ensimmäisen polven maahanmuuttajien (vanhemmat ja osallistuja itse syntyneet ulkomailla) lukutaidon välillä on vertailun suurin, 105 pistettä. Ero kuitenkin pienenee huomattavasti, 59 pisteeseen, kun vakioidaan sosioekonomisia taustatekijöitä. Ero on silti vertailun suurimpia. Suomessakin erot kantaväestöön nähden ovat pienempiä, jos kotona puhuttu kieli on sama kuin testikieli (suomi tai ruotsi) ja kun maassa on oltu yli viisi vuotta.

Muodollisella koulutuksella on suuri merkitys ja koulutustaso on vahvasti yhteydessä taitoihin. Vailla toisen asteen tutkintoa olevien keskimääräinen lukutaidon pistemäärä on Suomessa 224, toisen asteen suorittaneiden 288 ja korkea-asteen suorittaneiden 313. Kahden viimeksi mainitun ryhmän keskimääräinen lukutaidon tulos on parantunut edellisestä tutkimuksesta, alimmalla koulutustasolla tulos on pysynyt ennallaan. Myös vanhempien koulutus on selvästi yhteydessä taitojen tasoon niin Suomessa kuin muissakin maissa.

Suomessa 25–65-vuotiaista palkansaajista joka viides arvioi itsellään olevan korkeampi tutkinto kuin mitä työtehtävät edellyttäisivät ja noin joka kymmenes sanoi olevansa alikoulutettu työhönsä nähden. Ylikoulutettujen osuus on hieman OECD-maiden keskiarvon (23 %) alapuolella ja alikoulutettujen osuus on OECD-maiden keskiarvon tasolla (9 %).

Sen sijaan koulutusalan vastaavuus työhön on Suomessa 31 maan vertailussa paras, 71 prosenttia palkansaajista on koulutusalaansa vastaavassa työssä (62 % OECD-maissa keskimäärin).

Suomessa yhdeksän kymmenestä 16–65-vuotiaasta on tyytyväinen elämäänsä, mikä on suurempi osuus kuin missään muussa osallistujamaassa. OECD-maissa osuus on noin kolme neljästä. Ne, joilla on heikot tiedonkäsittelyn perustaidot, ovat hieman muita harvemmin tyytyväisiä elämäänsä, mutta muuten tiedonkäsittelyn perustaidoilla ja elämään tyytyväisyydellä ei Suomessa ole voimakasta yhteyttä. OECD-maissa keskimäärin yhteys on suoraviivaisempi kuin Suomessa.

Terveytensä erittäin hyväksi tai erinomaiseksi koki Suomen 16–65-vuotiaista 42 prosenttia, mikä on pienempi osuus kuin muissa Pohjoismaissa tai OECD-maissa keskimäärin.

Suomessa 31 prosenttia kokee poliittiset vaikutusmahdollisuutensa hyvinä, mikä on osallistujamaiden suurimpia osuuksia.

Suomen aikuisista 68 prosenttia koki voivansa luottaa muihin ihmisiin, mikä on osallistujamaiden suurimpia osuuksia heti Tanskan (71 %) jälkeen. Mitä paremmat tiedonkäsittelyn perustaidot aikuisella on, sitä todennäköisempää luottamus on.

Ensimmäinen PIAAC-tutkimus tehtiin vuosina 2011–12. Tilastokeskus toteutti toisen laajan tiedonkeruun vuosina 2022–23. Satunnaisesti tutkimukseen valitut 16–65-vuotiaat aikuiset 31 maassa vastasivat laajaan lomakehaastatteluun ja tekivät sen jälkeen taitoja mittaavia tehtäviä tablettitietokoneilla. Haastattelut tehtiin kasvotusten ja haastattelijat olivat paikalla tehtäviä tehtäessä. Lukutaidon ja numerotaidon tulokset ovat vertailukelpoisia edelliseen tutkimukseen nähden. Suomessa tutkimukseen osallistui 4 061 henkilöä, vastausosuus oli 34 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)