Kadun tarina: Piispa ja kirjakielen isä
Kivenheiton päässä Turun tuomiokirkosta sijaitseva Agricolankatu on oivalla paikalla. Vaikuttihan Mikael Agricola 1500-luvulla vahvasti juuri Turun tuomiokirkon ympäristössä ja Turun piispana elämänsä viimeisinä vuosina 1550-luvulla. Siksikin on sopivaa, että Agricolankatu on yksi Piispankadun poikkikaduista.
Turun piispojen mukaan nimettyjä katuja löytyy enemmänkin Räntämäestä, mutta muutamia katuja tuomiokirkon ympäristössä on nimetty muutama katu keskeisimpien piispojen mukaan. Ja paljon keskeisempi tuskin voi olla kuin Suomen kirjakielen isä.
Arkkipiispantalon vieressä kulkeva Agricolankatu ei kuitenkaan aina ole ollut nykyisen niminen. Nimi muutettiin 1890-luvun alussa Agricolankaduksi. Sitä ennen katu tunnettiin Piispan pohjoisena poikkikatuna. Piispan eteläinen poikkikatu puolestaan oli nykyinen Porthaninkatu, joka muutettiin niin ikään nykyiseen asuunsa 1890-luvun alussa.
Monivaiheisen elämänsä aikana Agricola toimi muun muassa Turun piispan kirjurina ja kanslerina ennen kuin hänet vihittiin papiksi. Syksyllä 1536 hänet lähetettiin Wittenbergin akatemiaan. Turkuun palattuaan Agricola sai kaniikin viran Turun tuomiokapitulissa ja toimen kapitulin kirjurina. Hänen päätyönsä oli kuitenkin olla Turun Katedraalikoulun rehtori. 1540-luvulla hän kirjoitti ensimmäiset kirjat suomen kielellä.
Ilkka Lappi


















