Etänä toteutettu kuntoutus voi olla vähintään yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus. Etäkuntoutus voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa palveluiden saavutettavuutta etenkin syrjäseuduilla. Terapeuttisen suhteen muodostuminen koetaan kuitenkin haastavana.

Etäkuntoutus voi parantaa toimintakykyä vähintään yhtä paljon kuin perinteinen, kasvokkain toteutettava fysioterapia tai toimintaterapia, kertoo tuore Kelan rahoittama tutkimus. Tutkimus koski Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

– Kuntoutus voi olla vaikuttavaa yhtä hyvin etänä kuin kasvokkain. Molemmissa toteutustavoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa, joista on syytä olla tietoinen kuntoutusta suunnitellessa, sanoo tutkimusta johtanut vanhempi tutkija Eeva Aartolahti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutista tiedotteessa.

Etäkuntoutus tarjoaa kuntoutujille mahdollisuuden osallistua hoitoon omassa arkiympäristössään. Se voi tehdä sekä kuntoutuksen tavoitteista että toteutuksesta konkreettisempaa kuntoutujalle. Toisaalta yhä enemmän vastuuta kuntoutumisesta lankeaa kuntoutujalle itselleen ja hänen lähipiirilleen.

Erityisesti lapsilla ja nuorilla, joilla on mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöitä, etäkuntoutus on nähty perheiden kannalta voimauttavana ja joustavana. Perheet kokivat etäkuntoutuksen osana arkea sujuvaksi, mikä vähensi kuormitusta.

– Onnistuneen etäkuntoutuksen avain on perheiden ja ammattilaisten välinen yhteistyö sekä arjen tarpeiden ymmärtäminen, sanoo toimintaterapian lehtori Mari Kantanen Kuntoutusinstituutin tutkimusryhmästä.

Terapeuttisen suhteen luominen etänä haastaa ammattilaisia

Kuntoutuksen ammattilaiset, esimerkiksi fysioterapeutit ja toimintaterapeutit, kohtaavat etäkuntoutuksessa uudenlaisia haasteita. Terapeuttisen suhteen luominen etäyhteyksillä vaatii erityisosaamista ja henkilökohtaista otetta.

Etäkuntoutuksen onnistuminen vaatii koulutusta muun muassa teknologian käytössä, etäohjauksen taidoissa ja kyberturvallisuudessa. Näitä taitoja pitäisi tutkijoiden mukaan painottaa aiempaa enemmän sekä kuntoutuksen ammattilaisten peruskoulutuksessa että jatkuvassa oppimisessa.

– Erityisiä haasteita etäkuntoutuksen käyttöönotossa voi syntyä, jos kuntoutuja ei syystä tai toisesta käytä digipalveluita tai halua paljastaa herkkäluontoisia asioitaan samaan aikaan kotona oleville läheisilleen, Aartolahti kuvaa.

Etäkuntoutus voi vähentää alueellista eriarvoisuutta, koska se voi lisätä kuntoutuspalveluiden saavutettavuutta etenkin maaseudulla ja syrjäseuduilla. Etäkuntoutus mahdollistaa palvelut myös alueilla, joissa perinteiset kuntoutusmahdollisuudet ovat rajalliset tai matkat ovat pitkiä.

– Etäkuntoutus voi lisätä saavutettavuutta mahdollistamalla kuntoutuksen haja-asutusalueilla, mutta toisaalta haasteet teknologian käytössä voivat rajoittaa etäkuntoutuksen saavutettavuutta, pohtii Aartolahti.

Vaikka etäkuntoutuksen vaikuttavuus kuntoutujien toimintakykyyn ja elämänlaatuun on todettu hyväksi, etäkuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta on saatavilla vasta vähän tietoa. Etäkuntoutus voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia, erityisesti matkakulujen ja vastaanottokäyntien osalta. Toisaalta alkuvaiheessa teknologiasta aiheutuu lisäkustannuksia. Olemassa olevien tutkimusten näyttö on kustannusvaikuttavuuden kannalta osin ristiriitaista.

Etäkuntoutuksen käyttö on viime vuosina kasvanut Kelan kuntoutuspalveluissa, ja sen odotetaan lisääntyvän entisestään lähivuosina. Monet Kelan harkinnanvaraiset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit toteutetaan jo osittain etäkuntoutuksena, ja ensi vuonna näiden kurssien määrä kasvaa entisestään.

Syksyllä käynnistynyt Tules-etäkuntoutuskurssi on Kelan ensimmäinen kokonaan etänä toteutettava moniammatillinen kuntoutuspalvelu. Se parantaa erityisesti työelämässä olevien mahdollisuuksia osallistua tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville tarkoitettuun kuntoutukseen, kun oman arjen ja kuntoutuksen yhteensovittaminen on joustavaa.

Tutkimuksessa selvitettiin etäkuntoutuksen vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja merkityksiä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutujille järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten, näytönastekatsausten ja laadullisten tutkimuslöydösten metasynteesin avulla.

Kirjallisuushaut toteutettiin MEDLINE-, CINAHL-, PsycINFO- ja ERIC-tietokannoista lokakuun 2021 ja marraskuun 2022 aikana.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)