Ensimmäiset tiedot syövän laaturekisterin selvityshankkeesta kertovat, miten keuhkosyöpään sairastuvia hoidetaan diagnoosin jälkeen. Tiedon pohjalta tulee jatkossa pohtia, miten keuhkosyövän hoidolle asetetut tavoitteet saavutetaan koko Suomessa.

Niin keuhkosyövän diagnostiikassa kuin potilaiden hoidossa on havaittavissa alueellisia eroja Suomessa, kertoo tuore keuhkosyövän hoitoa koskeva tilastoraportti.

Keuhkosyövän hoidon selvityksen ensimmäisessä vaiheessa Raportissa selvitettiin, mihin hoitoon potilaat ohjautuivat puolen vuoden kuluessa diagnoosista vuosina 2018–22. Raportti perustuu valtakunnallisen syöpärekisterin sekä THL;n hoitoilmoitusjärjestelmän tiedoille.

– Syövän toteamiseen liittyvät erot näyttivät vaikuttavan myös siihen, mitä hoitoa potilaille annettiin. Esimerkiksi leikkaushoitoon ohjautui suurempi osuus potilaista Sisä-Suomessa muihin alueisiin verrattuna. Itä- ja Pohjois-Suomessa ensivaiheen hoito taas oli muita yleisemmin säde- tai lääkehoito, kertoo johtaja Janne Pitkäniemi Suomen Syöpärekisteristä tiedotteessa.

Noin joka kymmenes keuhkosyöpään sairastunut hoidettiin ensivaiheessa leikkauksella. Hieman vajaa kolmannes sai sädehoitoa ja runsas viidennes lääkehoitoa.

Selvityksessä käytetyissä tiedoissa ilmeni myös mahdollisia puutteita, sillä samassa ajassa noin puolelle potilaista ei kertynyt keuhkosyövän hoitotietoja. Lähes kolmannes potilaista kuoli ilman tietoa edeltävistä hoitotoimenpiteistä.

Tarve järjestelmälliselle tarkastelulle

Ensimmäisen keuhkosyöpäraportin tuottama tieto on tärkeä työkalu kohti parempaa ymmärrystä hoidon vaikuttavuudesta ja alueellisista eroista. Hoidon ja hoitotulosten parantaminen edellyttää jatkossa myös jatkuvaa ja systemaattista tarkastelua.

– Raportin data-aukkojen täyttäminen, ja yhdenmukaisen kirjaamisen kehittäminen sairaaloiden kesken on varmasti ensimmäisiä konkreettisia toimia, joihin voidaan jo nyt yhdessä ryhtyä, Kansallisen syöpäkeskuksen ylilääkäri Timo Nykopp toteaa.

Laaturekisteritoiminnan kehittämisessä on keskeistä varmistaa, että saatavilla oleva tieto ei jää irralliseksi, vaan se tukee konkreettisesti hoidon vaikuttavuuden ja laadun parantamista. Tämän tavoitteen edistäminen on yksi Kansallisen syöpäkeskuksen keskeisistä tehtävistä ja nämä periaatteet nousevat esiin myös valmisteilla olevassa kansallisessa syöpästrategiassa.

– Laaturekistereiden kautta saatavan tiedon tulee ohjata hoitokäytäntöjä yhdenmukaisemmiksi ja vaikuttavammiksi koko Suomessa. Jatkossa on keskeistä, että kaikki alueet sitoutuvat kansalliseen laadunseurantaan, Nykopp toteaa.

Nykoppin mukaan laaturekisterityö ja sen edellytysten varmistaminen myös jatkossa on välttämätöntä kestävän ja vaikuttavan syövänhoidon varmistamiseksi.

– Laaturekisterit ovat avainasemassa terveydenhuollon kehittämisessä. Niiden avulla voidaan paitsi arvioida nykyisiä hoitokäytäntöjä myös tukea päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista, hän lisää.

Syöpätaudeista parantumista mitataan viiden vuoden elossaololuvulla. Keuhkosyöpään sairastuneiden elossaololuku oli Suomessa Pohjoismaiden parhaita vielä 2000-luvun alussa. Sittemmin Suomen luvussa on tapahtunut vain maltillista kohennusta, kun samaan aikaan muiden Pohjoismaiden luvut ovat parantuneet selvästi. Syitä Suomen muita vaatimattomammalle kehitykselle ei tiedetä.

Syöpien laaturekisterin on tarkoitus olla vastaus vastaavanlaisiin tiedontarpeisiin. Keuhkosyöpä on vasta ensimmäinen syöpä, jolla laaturekisteritoimintaa koeponnistetaan.

– Nyt julkaistu tilastoraportti ei vielä ole lopullinen laaturaportti keuhkosyövän hoidosta, vaan tietoja pitää vielä täydentää ja syventää, Pitkäniemi korostaa.

THL:n laaturekisteritoiminnasta saatujen kokemusten perusteella raportin tuloksia kannattaa käydä läpi käytännön potilastyötä tekevien ammattilaisten kanssa, kannustaa THL:n laaturekisteritoiminnan johtaja Jonna Salonen. Sote-ammattilaisilta saadaan näkemyksiä raportoitavien tietojen merkityksellisyydestä ja luotettavuudesta sekä kuullaan, mitä muita tietoja ammattilaiset tarvitsevat voidakseen hoitaa potilaita entistäkin paremmin.

– Tiedossa on jo nyt kehittämistarpeita niin tiedon kattavuuden parantamiseksi, mutta myös uusien tietojen hyödyntämiseksi keuhkosyövän hoidon seurannassa. Tärkeää on kerätä tietoja siten, ettemme kuormita ammattilaisia ylimääräisellä kirjaamistyöllä, vaan laadun seurannan tulee perustua jo nyt terveydenhuollossa kertyvään syöpätietoon. Keskeistä on saada nykyinen kirjaaminen toimimaan ja tieto siirtymään sen tuottajilta kansallisiin rekistereihin, Salonen jatkaa.

Syövän laaturekisterin kehitystyö jatkuu vielä ensi vuonnakin keuhkosyöpätiedoilla. Ensi vuonna aloitetaan myös pilotti toisen syövän tiedoilla.

Keuhkosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä uusien tapausten määrällä laskettuna. Uusia keuhkosyöpä todetaan vuosittain lähes 3 000. Keuhkosyöpä myös aiheuttaa eniten syöpäkuolemia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)