Kaksi viidestä huolissaan omasta tai läheisen päihteiden käytöstä
Puolet päihdeongelmille altistuneista sanoo päihteiden käytön joskus vaikuttaneen töissä tai arjessa jaksamiseen. LähiTapiolan havaintojen mukaan työpaikoilla ongelmiin herätään usein liian myöhään. Mitä pikemmin henkilö pääsee avun piiriin, sitä paremmat ovat toipumisen mahdollisuudet, sanoo asiantuntija.
Pikkujoulukaudella suhtautuminen päihteisiin työelämässä usein vapautuu. Juhlahumussa kilistellään, ilta saattaa venähtää ja aamun palaveri jäädä väliin. Juhlatunnelman laannuttua alkoholin tai muiden huumaavien aineiden käytön seurauksista voi olla vaikea puhua. Ongelmiin tulisi kuitenkin rohjeta puuttua varhaisessa vaiheessa.
– Oma tai läheisen päihdeongelma verottaa vuosittain kymmenien tuhansien suomalaisten työkykyä. Suurena yritysvakuuttajana näemme työpaikkojen arjen. Mielenterveyden ja jaksamisen haasteista uskallamme jo avoimemmin puhua työpaikoilla, mutta päihderiippuvuus on edelleen usein vaiettu aihe, sanoo LähiTapiolan työkykyvakuutuksista vastaava kehityspäällikkö Aleksandr Kanevski tiedotteessa.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan kaksi viidestä (41 %) suomalaisesta on ollut joskus huolissaan omasta tai läheisensä päihteiden käytöstä. Heistä puolet kertoo päihteiden käytön verottaneen töissä tai arjessa jaksamista. Näistä päihdeongelmille altistuneista hieman useampi on ollut nainen (53 %) kuin mies (46 %).
– Työelämässä päihdepuhe keskittyy yleensä niihin henkilöihin, joilla on päihdeongelma. Vaikutukset ovat kuitenkin paljon laajemmat. Oman lapsen tai eläkkeellä olevan vanhemman päihderiippuvuus voi vaikuttaa merkittävästi henkilön jaksamiseen. Työkaverit taas joutuvat paikkaamaan sairastuneen tai tämän läheisen työpanosta, jolloin heidän työkuormansa kasvaa. Sairauspoissaoloja voi siis syntyä montaa kautta, sanoo Kanevski.
Mielen hyvinvoinnin haasteet, joihin päihdeongelmatkin kuuluvat, muodostavat jatkuvasti kasvavan osan korvauksista, joita LähiTapiola maksaa työnantajien vapaaehtoisista sairauskuluvakuutuksista. Suhteessa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin niiden osuus on jo kolmasosa. Lisääntynyttä pahoinvointia voivat osaltaan selittää epävarma maailmantilanne ja kiristynyt työelämän tahti.
LähiTapiolassa on käynnistetty selvitystyö uudenlaisista matalan kynnyksen päihdehoitomalleista. Pilotoimme sekä asiakasyrityksissämme että oman henkilöstömme parissa, miten avun saantia voisi entisestään nopeuttaa ja löytää tarvitseville juuri oikeanlaista hoitoa. Pilotissa uutta on esimerkiksi päihderiippuvaisen läheiselle tarjottava tuki sekä anonyymi ilmoittautuminen, jos henkilö hakeutuu itse hoitoon. Tukimuotojen toimivuutta selvitetään terveysalan kumppaneidemme kanssa.
– Vakuutuksista ei ole perinteisesti korvattu päihdehoitoa, mutta selvitämme, voisiko se olla osa ratkaisua. Mitä pikemmin henkilö pääsee avun piiriin, sitä paremmat ovat toipumisen ja töissä jatkamisen mahdollisuudet. Päihteiden käyttö lisää myös merkittävästi työtapaturmien riskiä, sanoo Kanevski.
Pilotissa kokeiltavat palvelut täydentävät yritysten työterveyttä ja jo olemassa olevia päihdeohjelmia. LähiTapiolasta mukana on osa ryhmän yhtiöistä.
– Haluamme tukea henkilöstömme hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja tarjota työnantajana apua myös päihderiippuvaisten läheisille. Esimerkiksi keskustelu päihdehoitajan kanssa voi helpottaa kuormittavassa tilanteessa ja auttaa löytämään voimavaroja, sanoo Susa Nikula, LähiTapiolan ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja.
Koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö voi aiheuttaa sen, ettei päihdeongelmia havaita työyhteisössä riittävän varhain. Tilanteen kärjistyessä sekä inhimilliset että yhteiskunnalliset kustannukset kasvavat.
– Kannustan kaikkia kuuntelemaan työkaveria ja kysymään tarvittaessa, kuinka hän jaksaa. Myös me työnantajat tarvitsemme rohkeutta ja uusia keinoja puhua päihdeongelmista. Jos keskustelumme päihteistä olisi luonnollisempaa, voitaisiin päihderiippuvuus yleisemmin nähdä sairautena siinä missä muutkin. Silloin siihen rohjettaisiin myös ehkä helpommin tarjota ja hakea apua, sanoo Nikula.
Työkykyvakuutus on vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, jonka työnantaja voi ottaa koko henkilöstölle, johtoryhmälle tai avainhenkilöille. Se täydentää lakisääteisiä vakuutuksia ja työterveyttä.
Työkykyvakuutus varmistaa nopean hoitoon pääsyn sairauden tai tapaturman sattuessa. Se voi olla voimassa esimerkiksi vapaa-ajalla ja räätälöidään yleensä yrityskohtaisesti.
Työkykyvakuutuksista voidaan nykyisin korvata päihderiippuvuuteen liittyvää terapiahoitoa. Laajempaa päihdeneuvontaa tai -kuntoutusta työnantajat eivät ole kuitenkaan järjestäneet vakuutuksilla.
Yritysten vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten suosio on kasvussa. Sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät, kun tilanteeseen pystytään reagoimaan nopeammin ja henkilö pääsee palaamaan nopeammin työn pariin.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 26.4.–2.5. välisenä aikana 1 053 henkilöä. He edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)



















