Rikkinäisten vaatteiden korjaaminen ei ole enää noloa vaan trendikästä. Paikkaaminen ja parsiminen on jopa niin muodikasta, että mitä näyttävämpi paikka, sitä hienompi. Erityisessä suosiossa on japanilainen korjausfilosofia, jonka mukaan sitä, mitä ei voi peittää, pitää korostaa.

Netistä löytyy googlaamalla valtava määrä ohjeita vaatteiden paikkaamiseen. Hakusanoilla ”shaskiko” ja ”boro” löytyy kuvia japanilaiseen kirjontaan perustuvasta tekstiilien korjaamisesta. Ideana on koristella vaatteen rikki mennyt kohta niin, että siitä tulee entistä hienomman näköinen – mutta myös entistä kestävämpi.

Shashiko-kirjontaan liittyy erilaisia upeita kuvioita, jotka syntyvät ommellen pieniä pistoja geometrisen tarkasti. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa etupistojen ompelemista riviin. Boro-paikkaus taas tarkoittaa eriväristen kangastilkkujen käyttämistä vaatteen korjaamiseen.

Kuvassa näkyvien housujen molemmat polvet olivat revenneet ja jo kertaalleen paikattu. Kovassa kulutuksessa ollut lempivaate antoi kuitenkin periksi samasta kohtaa, ja niin nämäkin housut palautuivat uudestaan korjattaviksi.

Kuvan housut ovat tummansiniset ja paikkalaput mustat. Koska näiden värien kontrasti on niin olematon, valittiin kirjontalangoiksi paremmin erottuvia värejä. Lankana voi käyttää mitä tahansa kirjontaan sopivaa: helmi-, puuvilla- tai muliinilankaa.

Paikasta saa näyttävän pelkillä etupistoilla, kun ne sommitellaan erilaisiin muotoihin. Vaikka pistelisikin vain ronskeja rivejä (kuten kuvassa) ja unohtaisi koukeroiset shashiko-kuviot, kirjominen vie aikaa. Se kuitenkin kannattaa. Kirjomalla vahvistettuna paikkauksesta tulee todella kestävä.

Maria Helstola