– Vanhempani olivat ehkä hieman laiskoja tutkimaan almanakkaa. Antin nimipäivä on marraskuun 30. päivä ja minun syntymäpäiväni on 29. marraskuuta. Kovin pitkään vanhempani eivät siis almanakassa päässeet, nauraa Antti Kirkkola.

Turun kaupungin tapahtumajohtajana työskentelevän Kirkkolan nimen taustalla on myös toinen selitys.

– Äidilläni oli kaksi veljeä ja äitiäni kutsuttiin perhepiirissä lapsena Antiksi. Ehkä sekin vaikutti nimeeni.

Olipa nimen selitys kumpi tahansa, Kirkkola on ollut aina tyytyväinen nimeensä.

– Se on hyvin suomalainen nimi, mutta kuitenkin sellainen, että ulkomaillakin se ymmärretään hyvin ja kirjoitetaan suunnilleen oikein.

Antti on myös yksi Suomen yleisimmistä nimistä. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Antin on nimekseen saanut noin 85 000 suomalaista. Antti on myös nimi, jota on annettu harvinaisen tasaisesti. Suurempi piikki nimen yleisyydessä oli 1980-luvun alussa, jolloin se oli yksi yleisimmistä kutsumanimistä. Esimerkiksi 1982 Antti annettiin kutsumanimeksi yli 1 300 lapselle. Tuolloin vain Mikko oli suositumpi etunimi.

Mutta Antteja on annettu useampi sata lähes vuodesta riippumatta. Vasta 2010-luvulla Antista on tullut harvinainen nimi, mitä osaltaan selittää myös syntyvyyden lasku.

Myös 1962 syntynyt Kirkkola on huomannut nimen yleisyyden omassa elämässään.

– Minulla on ollut koulu-, opiskelu- ja työkavereissa Antteja. Tunnen paljon eri ikäisiä Antteja. Myös oma kummipoikani on Antti, Kirkkola kertoo.

Yleisyys on ollut Kirkkolan mukaan positiivinen asia.

– Se on tuntunut mukavalta, ettei nimi ole mikään hetken huumassa suosittu nimi vaan sillä on pitkät perinteet.

Nimi- ja syntymäpäivän läheisyydestä johtuen Kirkkola ei koskaan ole suuremmin juhlinut nimipäiväänsä.

– Lapsena nimipäivä jäi syntymäpäivän jalkoihin, kun välillä tuntui, että syntymäpäiväkin jäi vähän joulun jalkoihin. Nykyään jotkut kaverit lähettävät nimipäiväonnitteluja, mikä tuntuu mukavalta.

Antin nimipäivä on 30. marraskuuta.

Ilkka Lappi