Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ravintolapalvelujen käyttäjiä on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Vain 19 prosenttia kansalaisista ei nauttinut ravintolaruokaa viimeisen kahden viikon aikana.

Heikko taloustilanne ja etätyön yleistyminen näkyvät siinä, että ravintolakäyntien määrä ei ole palannut koronaa edeltävälle tasolle. Heikko taloustilanne näkyy erityisesti alle 25-vuotiailla, jotka ovat suuria ravintolapalvelujen käyttäjiä. Hampurilainen, pizza ja kanaruoka ovat yleisimmin nautitut pääruoat. Kasvis- ja salaattiruokien osuus jatkaa hienoista kasvuaan. Kahdeksan prosenttia ravintolaruokaa nauttineista käytti ravintolaruoan kuljetuspalvelua.

Ravintolaruokailu on kasvattanut suosiotaan tällä vuosituhannella kaupungistumisen ja elämyksiä suosivan elämäntavan yleistymisen myötä. Kun vielä vuonna 2000 peräti 57 prosenttia kuluttajista ei ollut käynyt viimeisen kahden viikon aikana kertaakaan ruokailemassa ravintolassa, heidän osuutensa on enää 19 prosenttia. 68 prosenttia ravintolassa ruokailleista arvioi, että nauttii myös seuraavan kuuden kuukauden aikana aterioita ravintolassa päiväsaikaan. Ilta-aikaan ja viikonloppuisin osuus on 64 prosenttia.

Etätyön yleistyminen ja kansalaisten ostovoiman heikko kehitys ovat vähentäneet ravintolassa käyntikertoja. Ennen koronaa vuonna 2018 ravintolaruokaa nautittiin keskimäärin 3,6 kertaa viikossa. Nyt määrä on 3,3 kertaa viikossa. Heikko taloustilanne on vähentänyt myös ravintolapalvelujen suurkäyttäjien, alle 25-vuotiaiden, ravintolassa käyntien määrää.

– Ravintolaruokailun suosio on kasvanut vakaasti, mutta se on kuitenkin herkkä talouden suhdanteille. Kun inflaatio on nakertanut kansalaisten ostovoimaa ja asuntolainojen korot ovat olleet totuttua korkeammalla, ravintolakäyntien määrä on vähentynyt etenkin nuorilla. Kun alle 25-vuotiaat nauttivat ravintolaruokaa 4,7 kertaa kahdessa viikossa vuonna 2022, määrä oli neljä kertaa tänä vuonna. Ravintolaruokaa piti halpana 41 prosenttia kansalaisista vuonna 2004, tänä vuonna 21 prosenttia. Ravintoloiden kustannukset ja etenkin elintarvikeraaka-ainekustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen paljon viimeisen kahden vuoden aikana, minkä suurin syy on vähäinen kilpailu ravintolaruoan tukkumarkkinoilla, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo tiedotteessa.

Pizzat, hampurilaiset ja kanaruoat ovat kolme suosituinta pääruokaa. Kasvisruoan suosio on hienoisessa kasvussa, sillä kasvisruoan tai salaatin pääruokana nauttineiden osuus on 12 prosenttia. Ravintolan asiakkaat toivovat yhä enemmän kalaa, äyriäisiä, kasvis- ja salaattiruokia. Kokolihapihvien ja muiden kokoliharuokien suosio ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle.

– Ravintolaruokailun trendit muuttuvat hitaasti. Hinnan merkitys pääruoan valinnassa on suuri. Kun esimerkiksi kotimaisen lihan hinta ravintoloille on noussut, se on vähentänyt liharuokien kysyntää. Kun kotimainen liha on kalliimpaa kuin ulkomainen eikä kuluttaja ole valmis maksamaan kotimaisesta lihasta korkeampaa hintaa, se voi pakottaa ravintolat vaihtamaan lihan ulkomaiseen. Poliittisten päättäjien pitäisi kiinnittää tähän erityistä huomiota, koska tällä on suuri vaikutus maaseudun elinvoimaisuuteen ja huoltovarmuuteen, Lappi sanoo.

Yhä useammin ruokajuomana on vesi. Kun vuonna 2003 veden valitsi ruokajuomaksi 36 prosenttia asiakkaista, osuus on nyt 53 prosenttia. Viiniä nautitaan illallisen ruokajuomana yhä harvemmin. Kun vielä vuonna 2010 viini oli illallisen pääruokajuoma 19 prosentilla ruokailijoista, tänä vuonna se oli vain 9,9 prosentilla. Eniten suosiotaan illallisen ruokajuomana ovat kasvattaneet kivennäis- ja virvoitusjuomat.

– Alkoholijuomaverojen korottaminen yhdeksän kertaa vuoden 2008 jälkeen näkyy viinin kulutuksen vähenemisenä illallisen pääasiallisena ruokajuomana. Suomalaiset matkustelevat paljon, ja vertaavat viinin hintaa suomalaisissa ravintoloissa esimerkiksi Kreikkaan, Espanjaan ja Italiaan, joissa viinillä ei ole alkoholiveroa. Suomen ravintoloissa viinin verotus on puolestaan EU-maiden kireintä. Viinin kulutuksen väheneminen illallisravintoloissa on heikentänyt merkittävästi niiden kannattavuutta. Useimmissa EU-maissa ravintola-anniskelua suositaan eniten työllistävänä, verotuloja ja sosiaalisia kohtaamisia tuottavana, mutta Suomessa hallitukset väristä riippumatta ovat toimineet toisin, Lappi toteaa.

Ravintolaruokaa ostaneista noin 75 prosenttia nautti aterian ravintolassa, 18 prosenttia haki itse sen mukaan ja 8 prosenttia tilasi ruoan tai käytti ulkopuolista kuljetuspalvelua.

Woltin osuus ravintolaruoan tilauskanavana on noussut 23 prosenttiin. Foodoran osuus on puolestaan vähentynyt 17 prosentista 11 prosenttiin. Ravintolaruokaa nauttineista 45 prosenttia ei ole tilannut sitä mistään tilauskanavasta viimeisen kuuden kuukauden aikana. Se on enemmän kuin vuonna 2022, jolloin osuus oli 37 prosenttia.

– Woltin ja Foodoran osuus ravintolaruoan jakelukanava nousi koronan aikana. Kuljetuspalveluyritysten korkeat komissiot ovat heikentäneet ravintoloiden kannattavuutta. Wolt on ilmoittanut luopuvansa ehdosta, jonka mukaan ravintola ei voi lisätä Woltin komissiota aterian hintaan. Tämä lisää kuljetuspalvelujen ja ravintolayritysten kustannusten läpinäkyvyyttä asiakkaalle. Vastedes jokainen ravintolayritys voi päättää siitä, veloittaako Woltin ravintolayritykseltä perimän komission asiakkaalta, Lappi sanoo.

Ravintolaruokailun trenditutkimuksessa selvitetään ravintolapalveluiden käytössä tapahtunutta kehitystä. Tutkimuksen toteutti MaRan toimeksiannosta Kantar. Tutkimus sisältää tietoa ravintolaruokailusta vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2024 kysely perustui 2 126 suomalaisen 15–69-vuotiaan kuluttajan haastatteluun.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)