Organisaatiot ovat ottamassa tekoälypalveluita käyttöön, mutta valmiita hallintamalleja ei vielä ole, toteaa Teemu Birkstedt tietojärjestelmätieteen väitöstutkimuksessaan.

Tekoälyjärjestelmät voivat edistää innovaatioita ja parantaa merkittävästikin tuottavuutta eri aloilla. Esimerkkinä tekoälyä hyödyntävistä keksinnöistä voi mainita yleiskäyttöiset laajoihin tekoälymalleihin perustuvat ratkaisut, kuten ChatGPT, automaattisesti toimivat ajoneuvot, älykkäät henkilökohtaiset avustajat ja edistyneen robotiikan.

– Kasvava tietoisuus tekoälyn riskeistä ja tarve mukauttaa tekoälyjärjestelmät inhimillisiin ja yhteiskunnallisiin arvoihin ovat johtaneet siihen, että tekoälyn eettisiä periaatteita ja sääntelyä on alettu edistää yhteiskunnassa. Se miten organisaatiot kääntävät periaatteet ja sääntelyn toimiksi, on vielä alkuvaiheessa, Birkstedt sanoo tiedotteessa.

Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Birkstedt tarkastelee organisaatioiden erilaisia lähestymistapoja tekoälyn hallintaan sekä sitä, kuinka organisaatiot voivat muuttaa tekoälyn eettiset periaatteet konkreettisiksi käytännöiksi, strategisiksi päätöksiksi ja sopeuttaa ne organisaatioiden arvoihin.

– Tutkimuksessani kävi ilmi, että organisaatioiden tapaan hallita tekoälyä vaikuttavat etenkin tekoälyjärjestelmien määrä, organisaation toimiala, sääntely, asiakasodotukset, kulttuuri ja arvot, strategiset prioriteetit sekä teknologian ja prosessien kypsyys, Birkstedt toteaa.

Haastattelemalla edelläkävijäorganisaatioita, jotka hyödyntävät tekoälyä prosesseissaan, Birkstedt tunnisti neljä erilaista tapaa, joilla organisaatiot lähestyvät tekoälyn hallintaa.

Suuret organisaatiot panostavat usein merkittävästi tekoälyn hallintaan ja näkevät sen hyödyntämisen strategisena kilpailuetuna. Osa organisaatioista on halukkaita kokeilemaan uusia algoritmeja nopeasti, mutta hallinnan käytäntöjen kehittäminen seuraa hitaammin. Käytännöllistä lähestymistapaa hyödyntävät organisaatiot kehittävät tekoälyä harkiten ja keskittyvät käyttämään sitä valituilla alueilla ulkoisten paineiden, kuten sääntelyn, ohjaamana. Pienet ja keskisuuret yritykset, erityisesti pankkialalla, välttävät usein ylimääräisiä investointeja tekoälyyn ja sen hallinnointiin resurssirajoitteiden vuoksi.

– Tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö edellyttää organisaatioilta vahvaa sitoutumista arvoihin, jotka ohjaavat tekoälyn kehittämistä ja käyttöä. Erityisesti edelläkävijäorganisaatioissa, joissa tekoäly on osa strategista toimintaa, hallinnan täytyy olla ennakoivaa ja integroitua osaksi yrityksen arvoja ja prosesseja, Birkstedt sanoo.

Tutkimuksessaan Birkstedt tuotti tekoälyn hallinnalle myös raamin (governance framework), joka auttaa organisaatioita kääntämään ulkoiset paineet konkreettisiksi toimiksi.

KTM Teemu Birkstedt esittää väitöskirjansa Governing artificial intelligence: from ethical principles toward organizational AI governance practices julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22. marraskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä on professori Patrik Mikalef (Norwegian University of Science and Technology, Norja) ja kustoksena professori Matti Mäntymäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)