Valtaosa suomalaisnuorista haluaisi omistaa asunnon. 40 prosenttia toteuttaa haaveensa vanhempien tuella, mikä nostaa esiin kysymyksen nuorten yhdenvertaisista mahdollisuuksista päästä kiinni omistusasumiseen. Tällä hetkellä omaan asuntoon säästää yhä harvempi.

Danske Bankin Ensiasunnon ostajat 2026 -kyselytutkimuksen mukaan vanhemmiltaan sai tukea asunnon ostoon 40 prosenttia vastaajista. Rahaa sai vanhemmiltaan kymmenen prosenttia, vakuuksia 22 prosenttia ja lainarahaa kahdeksan prosenttia vastaajista.

– On tärkeää, että Suomessa pidetään huolta siitä, että mahdollisimman monella ensiasunnosta haaveilevalla on myös mahdollisuus ostaa oma koti. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta erityisen tärkeää on ASP-järjestelmän jatkuva kehittäminen. Yksi tapa tehdä ASP-lainasta nykyistä houkuttelevampi olisi, että ensikodin rahoittamiseksi myös ASP-lainaan vaadittaisiin kymmenen prosentin sijaan vain viisi prosenttia omia säästöjä, joka vastaa lainakattosääntelyä, sanoo tiedotteessa Sari Takala, joka on Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja.

Vastaajista, joilla ei ole koskaan ollut omistusasuntoa, mutta jotka haluaisivat joskus omistaa asunnon, vain 16 prosenttia säästää tällä hetkellä sitä varten. Osuus on neljän tutkimuskerran alhaisin.

– Tuloksiin vaikuttaa luonnollisesti Suomen taloustilanne. Huolen ei kuitenkaan kannata antaa jähmettää omaa elämää. Jos oma talous ja elämäntilanne sallivat, ensiasuntoon pääsee nyt kiinni takavuosia pienemmällä summalla. Omaan talouteen sopivaa lainamäärää voi simuloida esimerkiksi pankin verkkosivuilta löytyvällä lainalaskurilla. Kesäkuun alusta alkaen voi ASP-säästämisen aloittaa jo 15-vuotiaana omassa hallinnassaan olevilla varoilla, sanoo Takala.

Eniten asunnon omistaneita vastaajia huolettivat yleisen taloustilanteen kehittyminen, oma työllisyystilanne ja lainan suuruus. Yleisen taloustilanteen kehittyminen huoletti 46 prosenttia kahden vuoden sisällä omistusasunnon ostaneista vastaajista. Tämä on selvästi enemmän verrattuna yli kolme vuotta sitten asuntonsa ostaneisiin, joista yleisen taloustilanteen kehittyminen huoletti 35 prosenttia.

Nuorten asumismuoto on yhteydessä paitsi ikään ja tuloihin myös lähipiiriin. Omistusasunnossa tällä hetkellä asuvista vastaajista keskimääräistä useamman (88 %) vanhemmilla oli myös omistusasunto, ja myös ystäväpiirin asumismuoto heijastelee omaa asumista.

Vanhempien luona asuu vain kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista, kun yksin tai kumppanin kanssa asuu vuokralla reilu puolet (53 %) ja omistusasunnossa noin kolmannes (31 %). Omistusasuminen on vahvasti sidoksissa vastaajan ikään: alle 25-vuotiaista vain kaksi prosenttia asuu omistusasunnossa, kun 35–39-vuotiaista vastaava osuus on jo 59 prosenttia. Omistusasuminen korreloi vahvasti myös talouden tulotasoon: 40 000–69 999 euron bruttotuloilla omistusasujia on 44 prosenttia ja vähintään 70 000 euron bruttovuosituloilla jo 72 prosenttia.

– Tulokset kertovat, että ensiasumisen polku ei rakennu tyhjiössä: lapsuudenkodin asumismuoto ja vanhempien taloudellinen liikkumavara näkyvät siinä, kuinka realistisena omistusasuminen koetaan ja miten nopeasti siihen on mahdollista edetä. Kyse ei ole vain tuloista tässä hetkessä, vaan myös siitä, millaista talousosaamista, turvaverkkoja ja esimerkkejä nuori saa lähipiiristään, sanoo Takala.

Ensiasunnon ostajat 2026 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Danske Bank Suomen toimeksiannosta. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 29.1.–4.2. Manner-Suomen suomenkielistä väestöä edustavalla näytteellä. Kyselyyn vastasi määräajassa 1 238 kohderyhmään kuuluvaa vastaajaa, jotka edustavat noin 1,53 miljoonaa 18–39-vuotiasta suomalaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)