Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.

Tuominen tutki Turun yliopistoon tutkimuksen lippulaiva INVESTiin tekemässään väitöstyössään sosiaalisen pääoman merkityksiä Suomessa. Hän tarkasteli sosiaalista pääomaa Robert Putnamin teorian valossa, jossa sosiaalinen pääoma ymmärretään yksilön hallitsevaksi tavaksi suhtautua toisiin ihmisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin.

– Vaikka kansainvälisissä vertailuissa Suomea pidetään usein sosiaalisen tasa-arvon maana, täällä sosiaalista pääomaa kertyy runsaammin luokkiin, joissa yhdistyvät korkea koulutus- ja tulotaso. Näissä luokissa solmitaan eniten sekä läheisiä parisuhteita että etäisempiä harrastussuhteita. Näissä luokissa myös luotetaan enemmän sekä ihmisiin että yhteiskunnan instituutioihin, Tuominen kertoo.

Vähiten sosiaalista pääomaa esiintyy niin kutsutuissa duunariammateissa. Selkeimmin luokkaero näkyy luottamuksessa erityisesti yhteiskunnan instituutioihin mutta myös toisiin ihmisiin. Vain vastavuoroisen avunannon kohdalla luokkaeroja ei ollut havaittavissa ryhmien välillä.

– Ulkomaalaistaustaisen väestön kohdalla koulutuksen ja tulotason merkitys korostuu vielä voimakkaammin kuin niin kutsutussa valtaväestössä. Vain yhdellä neljästä maahan muuttaneesta henkilöstä on runsaasti sosiaalista pääomaa; joka kolmannella sitä on vain niukalti, Tuominen kertoo.

Koulutuksen merkitys näkyy myös maahan muuttaneiden kohdalla. Korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille henkilöille sosiaalista pääomaa kertyy huomattavasti enemmän kuin matalammin koulutetuille. Molempien koulutusryhmien kohdalla tyydyttävä tulotaso ja suomen tai ruotsin kielen taito lisäsivät sosiaalisen pääoman kertymää.

Väitöskirjassaan Tuominen käytti kolmea Suomessa kerättyä kansallisesti edustavaa kyselyaineistoa (Lasten maailmat, European Social Survey ja THL:n FinMonik), joita hän täydensi Turun, Raision, Kaarinan ja Paraisten kuudesluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen lähettämällään kyselyllä tutkiakseen myös vanhempien ja lasten sosiaalisen pääoman välistä yhteyttä.

– Tulokset osoittavat, että sosiaalinen pääoma on yhteydessä koettuun hyvinvointiin ensisijaisesti sosiaalisiin suhteisiin sisältyvän luottamuksen ja vastavuoroisen avunannon vuoksi, Tuominen sanoo.

Yhteys näkyy Tuomisen mukaan hyvin samankaltaisena sekä varhaisnuoruudessa että aikuisiässä.

Hyvinvoinnin kannalta sosiaalisista suhteista keskisimmät ovat esiteini-iässä perhesuhteet ja aikuisiässä parisuhde. Tutkimus osoitti myös, että luottamuksen ja vastavuoroisuuden merkitys korostuu sellaisten nuorten kohdalla, joiden elämään tyytyväisyyden taso on alhainen.

– Vanhempien ja lasten sosiaalisen pääoman välinen vertailu osoitti, ettei eri sukupolvien välisellä sosiaalisella pääomalla ole suoraa yhteyttä. Sosiaalinen pääoma ei siis näytä siirtyvän vanhemmilta lapsille siten kuin tietyt biologiset tai fysiologiset ominaisuudet. Kuitenkin se tapa, jolla lapset näkevät vanhempiensa suhtautuvan toisiin ihmisiin, näyttäisi heijastuvan heidän omaan suhtautumistapaansa, Tuominen sanoo.

Hän havaitsi, että lasten tekemät havainnot omien vanhempien avoimuudesta toisia ihmisiä kohtaan ovat yhteydessä lasten omaan luottamukseen ja avuliaisuuteen muita ihmisiä kohtaan.

– Yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten koulujen ja kotoutumistoimenpiteitä järjestävien organisaatioiden tulisikin pyrkiä lisäämään yhteistyötä, luottamusta ja vastavuoroisuutta eri ihmisryhmien välille, Tuominen sanoo.

Tuomisen keräämän kyselyaineiston esiteini-ikäisten nuorten kohdalla perheen sosioekonominen asema ei näyttäisi olevan suorassa yhteydessä nuorten sosiaaliseen pääomaan. Sosioekonominen tausta kuitenkin selittää vanhempien sosiaalista pääomaa ja sitä kautta se näyttäisi välittyvän myös nuorille.

Tuominen esittää väitöskirjansa Value of Social Capital. Revisiting Theoretical and Empirical Premises of Social Capital julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29. marraskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjä on dosentti Antti Kouvo (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)