Liian monessa taloyhtiössä halutaan pitää vastike mahdollisemman matalana eikä yhtiövastiketta nosteta tarpeeksi edes vastaamaan kulujen yleistä vuosittaista nousua. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan taloyhtiöiden puskureita kerätään vähemmän kuin edellisvuonna, mikä on huolestuttava suunta.

– Yleisesti voidaan sanoa, että taloyhtiöllä pitäisi olla puskuria 3–5 kuukauden yhtiövastikkeita vastaava summa. Järkevä puskuri riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta. Varsinkin pienissä taloyhtiöissä tuudittaudutaan liian usein siihen ajatukseen, että taloyhtiöllä on hyvä tilanne, kun sillä on kahden kuukauden vastikkeita vastaava summa puskurina, vaikka asia on ihan päinvastoin. Pienissä taloyhtiöissä tämä summa riittää usein vain hyvin pieniin yllättäviin korjauksiin tai vaikka lumisen talven ylimääräisiin hoitokuluihin ja nopeasti joudutaan turvautumaan ylimääräisten vastikkeiden keräämiseen, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Kun taloyhtiöllä ei ole puskuria riittävästi, mutta korjaustoimiin on ryhdyttävä, kerätään monessa taloyhtiössä ylimääräisiä yhtiövastikkeita. Monelle osakkaalle ylimääräiset vastikkeet voivat kuitenkin tulla yllätyksenä ja osakkaan oma talous voi joutua tästä ahtaalle tai pahimmassa tapauksessa ne jäävät maksamatta, jos rahaa ei ole. Pankin silmissä taas säännöllinen ylimääräisten yhtiövastikkeiden kerääminen näyttäytyy huonona taloudenhoitona ja saattaa vaikuttaa taloyhtiölainan myöntämiseen.

– Osa taloyhtiöistä on omaksunut ajatuksen, että kerätään tarvittaessa ylimääräisiä yhtiövastikkeita puskurin kartuttamisen sijaan. Tämä on kuitenkin hätäratkaisu, jota ei pitäisi käyttää säännöllisesti. Parempi tapa on hoitaa taloyhtiön taloutta ennakoivasti ja pitkäjänteisesti, toteaa Koro-Kanerva.

Isännöintiliiton syksyllä tekemän Talousbarometrin mukaan korjausvelka on todellinen ongelma taloyhtiöissä.

– Valitettavasti on niin, että usein osakkaat sulkevat silmänsä korjaustarpeilta. Yritetään säästää tekemällä vain akuutit korjaukset tai korjaamalla vanhaa vielä silloinkin, kun käyttöikä on jo tullut tiensä päähän, toteaa isännöitsijä Pia Rauvanto.

Jos taloyhtiön taloudellinen tilanne on vaikea eikä puskuria ole kerrytetty, hidastaa se merkittävästi remontteihin ja korjauksiin lähtemistä. Tämä voi entisestään pahentaa tilannetta.

– Jos taloyhtiöllä ei ole riittävää taloudellista puskuria, remontteja ei voida aloittaa ennen ylimääräistä yhtiökokousta, jossa päätetään rahoituksen keräämisestä. Tämä vie aikaa ja voi pahentaa tilannetta entisestään, Rauvanto toteaa.

– Myös osa tilintarkastajista on alkanut kiinnittää huomiota siihen, ettei taloyhtiön tilillä ole riittävää puskuria tai että yhtiövastike ei vastaa taloyhtiön kuntoon ja tuleviin korjaustarpeisiin liittyviä kustannuksia. Joissakin tapauksissa tilintarkastajat ovat suositelleet puskuriksi jopa kuuden kuukauden vastikkeita vastaavaa summaa, lisää Rauvanto.

Monella taloyhtiöllä on lainaa, johon korkojen nousu vaikuttaa. Taloyhtiön kuluista voi olla vaikea järkevästi säästää, mutta esimerkiksi kilpailuttaminen voi olla hyvä keino.

– Pääomapuoli saadaan kuntoon, kun kilpailutetaan lainat ja vaihdetaan lyhennysväli kuukausittaiseksi. Yleinen tapa on maksaa taloyhtiön lainanlyhennys puolivuosittain. Tämä saattaa olla jäänne siitä, jolloin näitä laskettiin manuaalisesti ja ne teettivät paljon työtä. Nykyään, kun ohjelmat ovat hyviä ja automatisoitu, taloyhtiölainat kannattaisi kilpailuttaa ja lyhentää velkaa kuukausittain, tässä saa parhaimmillaan merkittävää säästöä, vinkkaa Rauvanto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)