Marraskuun 12. päivä vietetään Maailman keuhkokuumepäivää. Keuhkokuume on maailmanlaajuisesti merkittävin yksittäinen aikuisten ja lasten kuolemaan johtava tartuntatauti. Suomessa sairastuneita on vuosittain yli 50 000. Keuhkokuume on aina vakava yleisinfektio ja lähes joka toinen sairastunut päätyy sairaalahoitoon. Keuhkokuume on useimmiten bakteerin aiheuttama, mutta myös virukset voivat olla infektion syynä. Rokottautumalla voi vähentää riskiä sairastua pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.

Keuhkokuumeen tyypillisiä oireita ovat nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, yskä, hengenahdistus ja poikkeuksellinen väsymys. Keuhkokuume on tavanomaisessakin tapauksessa pitkä tauti ja toipuminen kestää tyypillisesti yli neljä viikkoa. Kaikenikäiset voivat sairastua keuhkokuumeeseen, mutta eniten tautia esiintyy pienillä lapsilla ja ikäihmisillä. Aikuisten keuhkokuumeen riskiä lisäävät monet pitkäaikaissairaudet, kuten keuhko- ja sydänsairaudet, myös nuoremmissa ikäluokissa. Maailmanlaajuisesti merkittäviä riskitekijöitä keuhkokuumeelle ovat myös ilmansaasteet, tupakointi ja aliravitsemus.

Aikuisten keuhkokuume on useimmiten bakteerin aiheuttama. Pneumokokki aiheuttaa noin puolet tautitapauksista. Pneumokokki-infektio on tyypillinen virusinfektion jälkitauti, joten ilmaantuvuus seuraa eri hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten, kuten influenssa-, korona- ja RS-viruksen, ilmaantuvuutta. Toiseksi yleisin on mykoplasma, jota on tänä vuonna liikkeellä ennätysmäärä hiljaisempien koronapandemiavuosien jälkeen. Marraskuuhun mennessä laboratoriovarmennettuja mykoplasmatartuntoja on kirjattu tälle vuodelle jo yli 6500 tapausta, kun edellisenä vuotena tapauksia todettiin yhteensä 394 tapausta. Mykoplasman aiheuttamaa keuhkokuumetta esiintyy erityisesti lapsilla ja nuorilla ja oireet ovat usein lievempiä kuin pneumokokin aiheuttamassa keuhkokuumeessa. Myös virukset voivat aiheuttaa keuhkokuumetta, mutta virustaudeissakin mukaan liittyy usein bakteeri, yleisimmin pneumokokki. Koronavirus, influenssavirukset ja joskus tavalliset flunssavirukset voivat yksinäänkin aiheuttaa keuhkokuumeen.

Rokottautuminen on merkittävin keino suojautua keuhkokuumeelta. Pneumokokkia vastaan on saatavilla uudentyyppisiä rokotteita, jotka antavat pitkäaikaista suojaa kerta-annoksena. Pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen riski on suurimmillaan 0–5-vuotiailla ja yli 65-vuotiailla. Pneumokokkirokote sopii kaikenikäisille ja aikuisista sitä voidaan suositella kaikille yli 50-vuotiaille, sillä tässä ikäryhmässä riski sairastumiselle on jo selvästi kohonnut.

– Uusimmalla pneumokokkirokotteella saa suojan kahtakymmentä eri pneumokokkibakteeria vastaan. Rokote suojaa myös pneumokokin kantajuudelta, jolloin rokotettu suojaa myös lähipiiriään vakavalta sairastumiselta. Ottamalla korona- ja influenssarokote halutaan usein suojata myös läheisiä ja tämä pätee yhtälailla myös pneumokokkirokotteeseen, kertoo vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Suomen Rokotepalvelusta tiedotteessa.

Keuhkokuume tulee tavallisesti virustaudin jälkitautina. Tärkein keuhkokuumetta edeltävä virusinfektio on influenssa. Vuosittaisella influenssarokotuksella saa tärkeätä suojaa myös bakteeriperäisiltä jälkitaudeilta. Riskiryhmille myös korona- ja RSV-rokotteet ovat tärkeitä keuhkokuumeen ennaltaehkäisyssä.

– Suomessa influenssan rokotuskattavuus jää harmillisen alhaiseksi. Edellisinä vuosina noin 60 prosenttia yli 65-vuotiaista on ottanut influenssarokotuksen. Vuosittaisella rokotuksella pystyy merkittävästi vähentämään riskiään sairastua myös influenssan jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, toteaa Munkki.

Pneumokokkirokote sopii kaikenikäisille. Alle 5-vuotiaat lapset saavat pneumokokkirokotuksen neuvolassa osana kansallista rokotusohjelmaa. Aikuisista pneumokokkirokotuksen saavat osana kansallista rokotusohjelmaa tietyt riskiryhmät, kuten 65–84-vuotiaat astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä alle 75-vuotiaat voimakkaasti immuunipuutteiset. Mykoplasmaa vastaan ei ole olemassa rokotetta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)