Viimeistään nyt on aika tarkistaa, että kodin ja toimitilojen talotekniset järjestelmät on säädetty oikein. Laitteiden ja järjestelmien kulutusta ohjaava automatiikka pitää olla käytössä. Pakkaskausi testaa myös laitteiden kunnon. Toimiva talotekniikka takaa mukavat sisäolosuhteet säällä kuin säällä.

Kovalla pakkasella lämmityksen ja ilmanvaihdon oikeat asetukset ja arvot korostuvat ja epäkohdat laitteiden toiminnassa korostuvat.

– Tämä voi näkyä riittämättömänä lämmityksenä tai lämmityskustannusten yllättävänä nousuna, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta tiedotteessa. 

Syyskauden huolloilla nämä ongelmat estetään, talvella taas pitää varmistaa järjestelmien toimivuus.

– Automaatiota ja historiatietoja kannattaa seurata säännöllisesti, ja erilaisten tarkistuslistojen käyttö auttaa käytännön varmistuksissa. Kulutusseuranta on yksi merkittävä keino talotekniikan toiminnan seuraamiseen, Virtanen lisää.

Tuloilman asetusarvo määrittää sen, kuinka paljon ilmaa pitää lämmön talteenoton jälkeen vielä lämmittää. Mikäli asetusarvo on liian korkea, ilmaa lämmitetään pahimmillaan niin kuumaksi, ettei se sekoitu kunnolla huoneiston ilmaan. Liian korkea asetusarvo johtaa turhan suureen suoran sähkölämmitysvastuksen käyttöön, vaikka kiinteistössä olisi käytössä energiatehokkaampiakin lämmitysjärjestelmiä, kuten lämpöpumppu. Tällöin tuloilman lämpötila kannattaa säätää noin 16–17 celsiusasteeseen.  

– Kun tuloilman asetusarvo on tarkistettu, on hyvä tarkistaa myös kodin rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta. Lämmitykseen kannattaa käyttää edullisinta ja energiatehokkainta lämmitysjärjestelmää, Virtanen täsmentää. 

Kiinteistön lämmitys voi kokonaisuudessaan koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tuloilman lämmitys on vain osa kokonaisuutta, jos kiinteistön lämmitys tuotetaan pääosin muilla lämmitysjärjestelmillä, kuten ilmalämpöpumpulla ja sähköpattereilla, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kytketyllä lämpöpumpulla sekä erillisellä sähkövastuksella tai polttokattilan sekä lämpöpumpun tai sähkövastuksen yhteisratkaisulla. 

– Kylmällä säällä rinnakkaisten lämmitysratkaisujen yhteiskäytön sujuvuus tulee parhaiten esiin. Kun yhtä asetusarvoa muutetaan, on muistettava huomioida muutoksen vaikutus muihin järjestelmiin.

Viat on yleensä syytä korjata pikaisesti. Mikäli huoltotarve ei ole akuutti, se voidaan siirtää kevääseen tai yhdistää johonkin toiseen määräaikaistarkistukseen. Talvikaudella on helppo havaita myös se, onko kiinteistön lämmönjakolaitteisto tasapainossa.

Etenkin suuremmissa vesi- tai ilmakiertoisen lämmönjaon kiinteistöissä, joissa on keskitetty lämmöntuotanto, pakkaset voivat tuoda esiin lämmönjaon epätasaisuuden. Selkeät lämpötilaerot eri tiloissa paljastavat lämmönjakoverkoston tasapainotuksen tarpeen. Tasapainotuksen jälkeen olosuhteet tasaantuvat rakennuksen eri tiloissa, ja lämmitysjärjestelmän asetuksia voidaan yleensä pienentää. Kun lämmönjako toimii oikein ja ylikuumien tilojen lämpötilat on saatu tasoitettua, kiinteistön energiankulutus tyypillisesti pienenee. 

Ulkolämpötilan laskiessa myös rakenteiden, ikkunoiden ja tiivisteiden viat tulevat konkreettisesti esille aiheuttaen suurempia lämpöhäviöitä, viihtyisyyden heikkenemistä ja kasvavaa energiankulutusta. Lämpökamerakuvauksella voidaan varmentaa aistinvaraiset epäilyt kylmävuodoista.

Tarkista LTO-järjestelmän toiminta ja säädä ilmanvaihdon tulolämpötila oikeaksi. Aseta painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit talviasentoon. 

Tarkista rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta ja asetusarvot. Selvitä lämmitysjärjestelmän huoltotarve ja tilaa tarvittaessa huolto.  

Selvitä lämmönjaon tasapainotustarve ja tilaa tarvittaessa tasapainotus. Hyödynnä tarvittaessa lämpökamerakuvausta. 

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)