Kultarannan huvilatilan kiinteistöjen ja viheralueiden peruskorjaus valmistui 31. lokakuuta. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2018–19 parannettiin etenkin alueen infraa ja kulkuväyliä. Peruskorjauksen päävaiheessa vuosina 2022–24 kunnostettiin puutarhan ja päärakennuksen eli Graniittilinnan lisäksi myös muita puistoalueen huvilarakennuksia sekä alueella olevia rakenteita.

Edellisen kerran puistoa ja Graniittilinnaa kunnostettiin 1960-luvulla. Puisto ja päärakennus valmistuivat 1910–20-luvuilla ja vaativat peruskorjausta.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb siirtyvät kesävirka-asunnolle Kultarantaan kesäksi 2025. Kultarannan puutarha avautuu entiseen tapaan myös yleisölle.

Kultarannan peruskorjauksessa pyrittiin tunnistamaan, säilyttämään ja palauttamaan Kultarannan puiston ja kunnostettavien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Kunnostustöissä huomioitiin nykypäivän käyttötarpeet sekä energiatehokkuuden ja ylläpidon asettamat vaatimukset.

Alueen suojelumääräykset ohjasivat kunnostus- ja korjaustoimenpiteitä. Alue on suojeltu vuonna 1994 valtion suojeluasetuksella ja asemakaavalla vuonna 1987. Kultaranta on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY-kohde.

Kultarannan peruskorjaushanke eteni pääosin suunnitellusti. Hankkeen alussa vuosina 2018–19 kunnostustyöt keskittyivät alueen länsipuolelle. Huoltotien lisäksi rakennettiin helikopterille laskeutumisalue. Infran parantamisen myös muotopuutarhan pergoloita peruskorjattiin.

Kunnostushankkeen päävaihe alkoi syksyllä 2022, jolloin kunnostettiin puiston arvokkaimmat alueet: muotopuutarha, Ketju, metsäpuutarha ja peruskorjauksen kohteena olevien rakennusten ympäristöt. Rakennuksista korjauksen ja kunnostuksen kohteina olivat alueen arvokkaat suojelukohteet: Graniittilinna, Pikkulinna, Musiikkipaviljonki, Munkkimäki ja Puutarhahuvila. Luotosaunan peruskorjaus valmistui toukokuussa 2023. Alueelle on rakennettu uusia teknisiä rakennuksia kuten pumppaamo ja teknisiä tiloja. Myös kasvihuoneet kunnostettiin ja alueen tiestöä parannettiin.

Kultarannan kunnallistekniikka oli elinkaarensa päässä ja puiston kasvillisuus vaati uusimista. Puiston rakennelmat korjattiin tai kunnostettiin restauroiden 1900-luvun alun asuun. Myös viheralueita, käytäviä, kiveyksiä ja infraa uusittiin ja kunnostettiin. Päärakennuksessa tehtiin kuntotutkimuksiin perustuvia, rakenteellisia korjauksia.

Hanke valmistui välitavoitteineen sovitun aikataulun mukaan kokonaisuudessaan 31. lokakuuta, josta alkoi kahden vuoden mittainen takuuaika.

Hankkeen suunnittelijat kilpailutettiin julkisilla tarjouskilpailuilla. Kaikilta valituilta edellytettiin joko vähimmäisvaatimuksena tai valintaperusteena referenssejä vastaavista hankkeista, joissa kohteena oli suojeltu rakennus tai puisto.

Maisema-arkkitehtisuunnittelun toteutti Sitowise Oy. Rakennusten arkkitehtisuunnittelun toteutti ryhmittymä Trium Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy sekä Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen Oy. Insinöörisuunnittelu liittyi molempiin edellä mainittuihin. Kuntotutkimukset teki Ramboll Oy, LVIA-suunnittelun Granlund Oy, sähkösuunnittelun Rejlers Oy ja rakennesuunnittelun Ideastructura Oy.

Hanke toteutettiin projektinjohtourakkamallilla. Rakennushankkeen pääurakoitsija oli Rakennustoimisto Laamo Oy. Laamon tärkeimpinä aliurakoitsijoita olivat puiston maanrakennus- ja viherurakan töissä Terrawise Oy ja LVIAS-urakoiden töissä Calto Oy.

Päävaiheen kunnostustöiden kustannusarviot tarkentuivat suunnittelun ja rakentamisen edetessä. Taloudellinen loppuselvitys tehdään vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämänhetkinen arvio on noin 52,5 miljoonaa euroa.

Kultarannan puutarha avautuu yleisölle kesällä 2025. Aukioloajoista ja yleisökierroksista tiedotetaan myöhemmin. Medialle järjestetään yhteinen tutustumiskäynti Kultarantaan keväällä 2025, kun Graniittilinna ja puutarha ovat valmiita vastaanottamaan vierailijat ja asukkaat.

Kultarannan tilan pinta-ala on 55 hehtaaria ja siihen kuuluu lukuisia rakennuksia, kasvihuoneita sekä suuret hoidetut puistoalueet. Kultarannan keskeinen rakennus on puistojen ympäröimä Graniittilinna, jonka suunnitteli Lars Sonck.

Kultarannan tilan ja puutarhan perusti liikemies Alfred Kordelin, jonka menehdyttyä Kultaranta siirtyi valtion omistukseen. Tasavallan presidentin käytössä tila on ollut vuodesta 1920. Ensin vuokrattuna loma-asuntona, kunnes vuonna 1923 alue rakennuksineen siirtyi tasavallan presidentin kanslian hallintaan Turun Suomalaisen yliopistoseuran kanssa tehdyn vaihtokaupan yhteydessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)