Jacobus Finnosta (noin 1540–88) on tehty runo- tanssi- ja näytelmäesitys, joka nähdään Kaarinan kirkossa 16. marraskuuta kello 15. Finno loi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan, joka julkaistiin 1583. Samalla hän toi suomenkieliseen runouteen loppusoinnut eli riimit sekä täydensi Mikael Agricolan työtä kirjallisen suomen kielen luomisessa.

Finno osoittautui syvälliseksi ja vaikuttavaksi runoilijaksi. Hän uskoi virsien voimaan vaikuttaa ihmisten mieliin. Hän koki elämäntehtäväkseen Raamatun oppien avaaminen suomenkielisillä virsirunoilla. Virsikirjansa esipuheessaan hän kirjoittaa Jumalan tahtoneen jo alusta lähtien, että kristillisessä seurakunnassa vallitsisi suloinen ja iloinen veisuun taito. Parhaat kappaleet kristillisestä opista tulisi ilmaista kaunein virsin soveliain sanoin. Näin ihmiset saataisiin vähä vähältä iloisesti Jumalan tuntoon, pelkoon, uskoon rakkauteen, rukouksiin ja Jumalalle otollisin töihin.

Esitys kunnioittaa Finnon ajattelun lähtökohtia. Esitys koostuu kahdesta osasta. Aluksi esitetään muutama Finnon virsi hänen omalla kielellään monologeina, muun muassa Kymmenen käskyä ja Tuhlaajapoika. Näillä kuvataan Finnon sisäistä mielen maailmaa ja eettisiä arvoja. Toisessa osassa keskitytään kuvaamaan hänen ja hänen vaimonsa Margaretha Myllärin (1530–1605) elämää ja virsikirjan luomistyötä. Näytelmä perustuu Harri Helinin sovitukseen Irmeli Helinin näytelmäkäsikirjoituksesta Jaakko Finno – suomalainen suurmies. Pohjana on Jacobus Finnon itsensä laatima virsikirjan vaikuttava ja voimakassanainen esipuhe.

Kirkkoherra Ville Niittynen on esittänyt kotiseutulehdessä Hyvä Kaarina vuodelta 2017 teorian siitä, että Finno olisi kotoisin Kaarinan Ladjakosken tilalta. Esitys päättyy Timo Leinosen laatimaan tiivistelmään siitä, minkä katsomme olevan Jacobus Finnon virsien anti nykyihmiselle.

Tuotannosta ja runoudesta vastaa Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry/Timo Leinonen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)