Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu mukautuvat toisiinsa vuorovaikutuksen aikana. Korkea sykevälivaihtelu liittyy rentoutumiseen, ja matala sykevälivaihtelu viittaa virittymiseen. Tutkimus syventää ymmärrystä koiran ja omistajan välisestä tunneyhteydestä ja sen fysiologisista mekanismeista.

Tunneyhteys parantaa vuorovaikutusta ihmissuhteissa. Lapsen ja vanhemman tunteiden synkronoituminen vuorovaikutuksessa on keskeistä kiintymyssuhteelle. Myös koiran ja omistajan välinen suhde perustuu kiintymykseen, mutta sen fysiologisista mekanismeista tiedetään hyvin vähän.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella, monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa vuorovaikutuksen aikana. Sykevälivaihtelu, eli sydämen lyöntien välisten aikojen vaihtelu, kertoo autonomisen hermoston tilasta. Korkea sykevälivaihtelu liittyy rentoutumisen ja palautumisen tilaan, ja matala sykevälivaihtelu viittaa virittymiseen tai kuormitukseen, kuten tentti- tai urheilusuorituksen aikaiseen stressiin. Tutkimuksessa omistajan korkea sykevälivaihtelu oli yhteydessä koiran korkeaan sykevälivaihteluun, ja päinvastoin. Lisäksi koiran ja omistajan aktiivisuus eli liikkeen määrä mukautui toisiinsa tutkimuksen aikana.

Sykevälivaihtelun ja aktiivisuuden yhteyttä koiran ja omistajan välillä tarkasteltiin erillisten vuorovaikutustehtävien aikana. Sekä syke että aktiivisuus olivat toisiinsa yhteydessä koirien ja omistajien välillä, mutta eri aikoina. Vapaamuotoisten lepojaksojen aikana omistajan korkea sykevälivaihtelu oli yhteydessä koiran korkeaan sykevälivaihteluun, eli kun omistaja oli rentoutunut, myös koirakin oli rauhallinen. Sen sijaan omistajan ja koiran aktiivisuus oli samankaltaista tutkimuksen tehtävien kuten leikin aikana. Liikkeen tiedetään vaikuttavan sykkeeseen, mutta näiden muuttujien voimakkaimmat yhteydet koiran ja omistajan välillä osuivat siis eri tilanteisiin eivätkä täysin selitä toisiaan. Tämä viittaa siihen, että sykevälivaihtelun yhteys heijastaa enemmän tunnetilan kuin aktiivisuuden yhteyttä.

– Lepojaksojen aikaista yhteyttä koiran ja omistajan sykevälivaihtelussa saattaa selittää se, että lepoaikana ei ollut mitään ulkoista tehtävää vaan koira ja omistaja saattoivat reagoida enemmän toistensa tilaan luonnollisesti, pohtii väitöskirjatutkija, biologi Aija Koskela tiedotteessa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös koiran ja omistajan sykevälivaihtelun yhteyden taustatekijöitä. Suuremmilla koirilla oli korkeampi sykevälivaihtelu. Lisäksi koiran korkeaa sykevälivaihtelua selitti myös eräs omistajan temperamenttipiirre, negatiivinen affektiivisuus, joka kuvastaa omistajan taipumusta herkästi huolestua negatiivisista asioista. Tällaisilla omistajilla on taipumus muodostaa voimakas tunneside koiraan, joten tutkimuksessa paimenkoirat saivat mahdollisesti enemmän turvaa näiltä omistajilta.

Koiranomistajan sykevälivaihtelua tutkimuksen aikana selitti parhaiten koiran sykevälivaihtelu, vaikka tutkimuksessa huomioitiin myös omistajan aktiivisuus ja painoindeksi, joiden tiedetään vaikuttavan sykkeeseen. Tämä oli hieman yllättävä löydös.

– Tutkimme poikkeuksellisesti sekä koiran että omistajan sydämen sykettä ja liikettä samanaikaisesti, kun aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet joko ihmisen tai koiran näkökulmaan”, tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija Miiamaaria Kujala kertoo.

– Haastava tutkimusasetelma avaa paremman mahdollisuuden vuorovaikutteisuuden selvittämiseen.

Tutkimus osoittaa, että koirien ja omistajien tunnetilat ja hermoston reaktiot mukautuvat osittain toisiinsa vuorovaikutuksen aikana. Samat mekanismit, jotka vahvistavat ihmisten kiintymyssuhteita, näyttävät tukevan myös koiran ja omistajan välistä suhdetta. Tutkimus syventää ymmärrystämme lajienvälisestä vuorovaikutuksesta ja tunneyhteyden merkityksestä koirien ja ihmisten välillä.

Vuorovaikutustutkimuksessa mukana yhteistyöhön jalostettuja koirarotuja

Pääosin Suomen Akatemian ja Agria & Svenska Kennelklubbenin tutkimusrahaston rahoittamaan tutkimukseen osallistui yhteensä 30 vapaaehtoista koiranomistajaa koirineen. Koirat edustivat ihmisen kanssa yhteistyöhön jalostettuja rotuja, kuten lammaskoiria ja noutajia. Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka ovat viitanneet yhteistyöhön jalostettujen rotujen olevan erityisen herkkiä reagoimaan omistajiensa käyttäytymiseen ja luonteenpiirteisiin. Projektissa pyritään seuraavaksi valottamaan tähän vaikuttavia mekanismeja yksityiskohtaisemmin.

Tutkimus julkaistiin 24. lokakuuta Scientific Reports -tiedejulkaisussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)