Sosiaalisen median ongelmakäyttöä pidetään yhtenä digitaalisiin teknologioihin liittyvistä riskeistä. Ongelmakäyttöön johtavista tekijöistä ja sen seurauksista tiedetään edelleen kuitenkin verrattain vähän.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Eetu Marttila syventyi väitöstutkimuksessaan sosiaalisen median ongelmakäyttöön, jolla viitataan pakonomaiseen ja hallitsemattomaan sosiaalisen median kanavien käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella erilaisten sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden yhteyttä ongelmakäytön kehittymiseen ja seurauksiin.

Väitöstyön osatutkimusten tulokset osoittavat, että ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ennustaa heikompaa koettua hyvinvointia. Tähän yhteyteen vaikuttavat kuitenkin useat taustatekijät, kuten yksinäisyyden kokemukset.

– Havaitsimme, että ongelmakäyttö voi lisätä yksinäisyyttä, ja lisääntynyt yksinäisyys vähentää tyytyväisyyttä elämään. Yksi mahdollinen selitys tälle yhteydelle on se, että ongelmakäyttö heikentää sosiaalisia siteitä, mikä puolestaan johtaa matalampaan hyvinvointiin, Marttila kertoo tiedotteessa.

Tulokset osoittavat, että ongelmakäyttö ennustaa muita verkkoympäristöön liittyviä riskejä, kuten todennäköisyyttä joutua verkkorikosten uhriksi. Etenkin ongelmakäyttäjän vuorovaikutustavat sosiaalisen median alustoilla vaikuttavat tähän: esimerkiksi poliittinen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa selitti osittain ongelmakäyttäjien suurempaa todennäköisyyttä joutua verkkorikosten uhriksi.

– Sosiaaliset motiivit ja vuorovaikutuksen tavat ovat keskeisiä, kun tarkastellaan ongelmakäyttöön liittyviä riskejä ja ongelmakäytön seurauksia.

Julkisessa keskustelussa ongelmakäytön syyksi esitetään usein sosiaalisen median alustojen algoritmeja ja käyttöliittymiä, jotka on suunniteltu aktivoimaan ihmisaivojen mielihyvää tuottava palkitsemisjärjestelmä.

Sosiaalisen median pariin ajavat kuitenkin myös perustavanlaatuiset sosiaaliset tarpeet, kuten ryhmään kuulumisen tarve tai sosiaalisen yhteyden etsiminen. Marttila tarkastelikin osatutkimuksissa samanmielisiin sosiaalisen median yhteisöihin kuulumisen ja yksinäisyyden yhteyttä ongelmakäytön kehittymiseen.

– Sosiaalisen median alustoilta on helppo löytää samoin ajattelevaa seuraa. Tulostemme mukaan vahva samanmielisiin sosiaalisen median yhteisöihin kuuluminen lisäsi ongelmakäytön riskiä. Riski lisääntyi etenkin niillä yksilöillä, joiden tavoitteena oli antaa itsestään mahdollisimman positiivinen kuva muille sosiaalisen median käyttäjille, hän sanoo.

Marttilan mukaan ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että sosiaalisen median käytöllä pystyy tyydyttämään sosiaaliseen yhteyteen ja ryhmiin kuulumiseen liittyviä perustarpeita. Esimerkiksi yksinäisyyden lääkitseminen liiallisella sosiaalisen median käytöllä voi pahentaa yksinäisyyttä entisestään.

– Eräs keskeisistä havainnoistamme oli, että yksinäisyyden ja sosiaalisen median ongelmakäytön välillä on vastavuoroinen suhde. Toisin sanoen lisääntynyt yksinäisyys voi ajaa yksilöitä ongelmakäyttöön, mutta toisaalta myös ongelmakäyttö voi lisätä yksinäisyyden kokemuksia.

Sosiaalisen median ongelmakäyttöä ja sen seurauksia ei voi niputtaa yhteen tekijään. Marttilan mukaan hedelmällisempää sen sijaan on lähestyä ongelmakäyttöä ja sen kehittymistä yhtälönä, jossa yhdistyvät sosiaalisen median alustojen toimintalogiikka, sosiaaliset tarpeet sekä yksilöiden sosiaaliseen elinympäristöön liittyvät tekijät.

– On selvää, että alustojen tavoitteena on saada ihmiset viettämään mahdollisimman paljon aikaa erilaisten sosiaalisen median palveluiden parissa. Läheskään kaikkien yksilöiden kohdalla sosiaalisen median käyttö ei kuitenkaan riistäydy ongelmakäytöksi. Niin persoonallisuuteen kuin sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät voivat kuitenkin altistaa sosiaalisen median ongelmakäytölle.

Tutkimus perustuu vuosina 2017–23 toteutettuihin pitkittäistutkimuksiin, joissa seurattiin 18–78-vuotiaiden suomalaisten ongelmakäytössä, yksinäisyydessä, samanmielisiin sosiaalisen median verkostoihin kuulumisessa, hyvinvoinnissa ja verkkorikosten uhriksi joutumisessa ajan mittaan tapahtuneita muutoksia.

VTM Eetu Marttila esittää väitöskirjansa Compulsion for Connection: Exploring Problematic Social Media Use julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 2. marraskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7).

Vastaväittäjänä on professori Sakari Taipale (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.

Väitöskirjaan voi tutustua Turun yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)