Suomessa sattuu vuosittain noin 20 000–25 000 työmatkatapaturmaa. LähiTapiolan tilastojen mukaan työmatkatapaturmat alkavat lisääntyä loka–marraskuussa, ja eniten vahinkoja sattuu alkuvuodesta, talven liukkaimmilla keleillä. Noin puolessa tapauksista vahinko on sattunut jalankulkijalle.

– Työmatkat ovat usein työpäivän vaarallisinta aikaa, ja työmatkatapaturmat monesti työpaikalla sattuneita vahinkoja vakavampia, kertoo LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen tiedotteessa.

Kaukiaisen mukaan selvä enemmistö vammoista aiheutuu erilaisista liukastumisista tai kompastumisista. Lievempiä nyrjähdyksiä ja venähdyksiä tapahtuu syksyn ja talven aikana määrällisesti huomattavan paljon. Samanaikaisesti myös vakavampien vammojen osuus kasvaa. Pitkiin työkyvyttömyyksiin johtaneissa työmatkatapaturmissa vahingoittuvat useimmiten jalat, olkapää tai ranne.

Mistään pikkujutusta ei näissä tapaturmissa ole kyse, sillä yhdestä liukastumisesta voi koitua työnantajalle tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja kuluja – inhimillisestä kuormituksesta puhumattakaan.

– Vain pieni osa vahingoista edellyttää leikkaushoitoa, mutta usein näihin liittyvät suurimmat hoitokulut ja pisimmät työkyvyttömyysajat, ja joskus tarvitaan myös ammatillisen kuntoutuksen toimia, Kaukiainen toteaa.

LähiTapiolan tilastojen mukaan liukastumisvahingot ovat tuplaantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosi 2023 oli työmatkatapaturmien osalta erityisen synkkä. Sateet, liukkaat kadut ja lumiset olosuhteet piinasivat suomalaisia, ja LähiTapiolan työtapaturmavakuutusasiakkaille kirjattiin ennätyksellisen paljon työmatkatapaturmia.

– Vahinkojen määrä kielii paitsi viime talven poikkeuksellisista säistä myös siitä, ettei kurjilla keleillä ehkä olla varattu riittävästi aikaa työmatkoihin, LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Eeva Koskela arvioi.

– Valitettavasti Tapaturmavakuutuskeskus ennakoi myös vuoden 2024 vahinkoihin kahdeksan prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Asiaan kannattaakin kiinnittää työpaikoilla huomiota.

Säätila vaikuttaa suoraan työmatkatapaturmien sattumismäärään. Toistaiseksi syksy on ollut lämmin, monin paikoin jopa ennätyksellisen lämmin Suomessa.

– Eniten työmatkatapaturmia sattuu silloin, kun vuorokauden keskilämpötila on nollan asteen tietämillä, muistuttaa TVK:n tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho.

Koskela kertoo, että työmatkatapaturmia voidaan ennaltaehkäistä samoin keinoin kuin muitakin yrityksen riskejä: suunnitelmallinen tekeminen on tässäkin asiassa tärkeää.

Ottakaa käyttöön oma työmatkaturvallisuuden vuosikello. Sen mukaisesti jo hyvissä ajoin syksyllä henkilöstölle tulisi muistutella muun muassa heijastimien käytöstä, sopivista jalkineista sekä auton ja pyörän renkaiden vaihdosta. Samat ohjenuorat sopivat sekä jalankulkijoille että autoilijoille tyypillisten työmatkatapaturmien ennaltaehkäisyyn.

Tunnistakaa työmatkoihin liittyvät vaaranpaikat ja pohtikaa käytännön ohjeita riskien hallitsemiseksi. Voisiko Teams-kanavalla jakaa työkavereille vinkkejä työmatkojen turvallisuuden lisäämiseksi?

Luokaa yhteiset pelisäännöt. Voisitteko esimerkiksi sopia, ettei etätapaamisia hoideta autolla tai pyörällä ajon aikana?

Mikäli ajokeli on huono, kannustakaa mahdollisuuksien mukaan etätyöhön.

Resurssien salliessa tukekaa hankinnoilla. Kun työnantaja hankkii heijastimet, pyöräilykypärät ja liukuesteet tai jopa hiekoitussäkit, käytetään niitä todennäköisemmin.

Työmatkaaja, muista säähän ja liikkumiseen sopivat jalkineet sekä kävelyyn sopiva vauhti ja lyhyet askeleet.

Sujauta kännykkä taskuun ja keskity kävelyyn.

Ennakoi ja varaudu jo edellisenä iltana seuraavan päivän säähän. Lähde ajoissa matkaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)