Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2023 saaliiksi sisävesiltä 4,9 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis oli melkein yhtä suuri kuin edellisenä vuotena. Sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvo oli 15,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes sama kuin vuonna 2022. Tilasto julkistetaan nyt ensimmäistä kertaa maakunnittain.

Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) sisävesien kaupallisen kalastuksen vuoden 2023 saalistilastosta.

– Muikun saalismäärä säilyi lähellä kahta miljoonaa kiloa. Saalis on pysynyt tämän suuruisena muutaman vuoden. Vielä 2010-luvulla saaliit olivat jonkin verran suuremmat, suunnilleen 2,5–3 miljoonaa kiloa. Muikkusaaliin arvo oli 5,6 miljoonaa euroa, kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Lukesta tiedotteessa.

Kuhasaalis pieneni edelleen hieman ja oli 0,68 miljoonaa kiloa. Saaliit kasvoivat voimakkaasti vuosina 2010–21, mutta ovat nyt pienentyneet pari vuotta. Kuha kuitenkin oli arvoltaan toiseksi tärkein laji – kalastajien saaliistaan saama arvo oli 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2023. Pohjois-Karjala oli kuhan kalastuksen keskeinen maakunta, jossa saalis oli runsas 0,2 miljoonaa kiloa. Seuraavina tulivat Kainuu ja Pohjois-Savo, joissa molemmissa saalis oli alle 0,1 miljoonaa kiloa.

Saaliin määrällä mitattuna kolmanneksi merkittävin laji oli särki, jota pyydettiin runsas puoli miljoonaa kiloa. Särkisaaliista yli puolet oli hoitokalastussaalista, josta vain murto-osa käytetään ihmisravinnoksi.

Etelä-Savon kalansaalis oli lähes miljoona kiloa. Se oli koko Suomen kaupallisesta kalansaalista viidennes. Maakunta on leimallisesti muikun kalastusaluetta, jota pyydettiin 0,7 miljoonaa kiloa. Se oli yli kolmannes sisävesien kaupallisesta muikkusaaliista. Toiseksi suurimmat kalansaaliit saatiin Satakunnasta, hieman alle 0,6 miljoonaa kiloa. Siellä saaliissa dominoivat kuore ja särki.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon saaliit olivat noin 0,5 miljoonaa kiloa molemmissa maakunnissa. Pohjois-Karjalassa määrältään tärkeimmät lajit olivat kuha ja muikku, kun muikku oli hallitseva saalislaji Pohjois-Savossa. Lapin maakunnan saalis oli reilut 0,3 miljoonaa kiloa. Siitä ahventa oli 0,1 miljoonaa kiloa ja siikaa jonkin verran vähemmän. Kaikesta taimensaaliista noin 70 prosenttia pyydettiin Lapista.

Vähäisintä kalastus oli Varsinais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa. Niissä kaikissa saaliit olivat alle kymmenentuhatta kiloa.

Ravustuksen suurin apaja oli Satakunnassa. Täplärapusaalis oli noin 242 000, ja jokirapusaalis 17 000 kappaletta. Täpläravun osalta se on kolmannes koko saaliista ja jokiravun osalta yli puolet. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rapusaaliit olivat 100 000–150 000, ja Päijät-Hämeen lähes 100 000 kappaletta. Mainituissa maakunnissa ovat keskeiset täpläravun esiintymisvesistöt Säkylän Pyhäjärvi, Saimaa ja Päijänne.

Saaliin tuottaja-arvo kalat ja ravut yhteenlaskettuna oli Etelä-Savon maakunnassa 2,9 miljoonaa euroa. Saaliin arvosta kalaa oli 2,8 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalassa saaliin arvo oli 2,2 miljoonaa euroa. Vähintään miljoonan euron tuottaja-arvo saatiin myös Pohjois-Savon, Lapin, Etelä-Karjalan, Satakunnan ja Kainuun maakunnissa. Rapujen merkitys oli suurin Satakunnassa.

Saaliiden arvo oli yli puoli miljoonaa euroa Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa. Saaliin arvo oli 200 000–300 000 euroa Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Sadantuhannen euron alle jäätiin Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla, ja kymmenentuhannen euron alle Varsinais-Suomen maakunnassa.

Sisävesien muikku- ja kuhakannat ovat Suomen kaupallisen kalastuksen tärkeimpiä resursseja. Vain silakkasaaliin arvo merellä, 22,4 miljoonaa euroa vuonna 2023, ylittää sisävesien muikun arvon reippaasti, ja kilohailin arvo (5,4 miljoonaa euroa) sisävesien kuhasaaliin arvon.

Vuoden 2023 lopussa ELY-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 1 709 kaupallista kalastajaa. Kaupallinen kalastaja voi olla joko henkilö, toiminimi tai yritys. Sisävesillä 1-ryhmän kalastajien lukumäärä on kasvanut yli 20 prosenttia vuoden 2016 jälkeen, jolloin kalastuslaissa ollutta kaupallisen kalastajan määritelmää muutettiin.

Noin 1 240 kalastajan arvioitiin kalastaneen vuoden 2023 aikana. Se on 75 kalastajaa enemmän kuin vuonna 2022. Aktiivisista kalastajista 300 kuului 1-ryhmään ja noin 940 kuului 2-ryhmään. Aktiivisten kalastajien määrä väheni hieman 1-ryhmässä edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kasvoi 2-ryhmässä. Pääammattimaisemmin kalastavien 1-ryhmän kalastajien saaliin arvo oli 9,7 miljoonaa, ja 2-ryhmän kalastajien 6,0 miljoonaa euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)