Äidin lihavuus lisää raskaudenaikaisia terveysongelmia ja uhkaa syntyvän lapsen hyvinvointia. Joka viides suomalainen nainen on merkittävästi ylipainoinen raskauden alkaessa.

Helsingin yliopiston ja HUS:n tutkimusryhmä havaitsi, että aineenvaihdunnallisia häiriöitä alkaa esiintyä jo alkuraskaudessa.

– Siksi painonhallintaan tulisi tarjota apua mahdollisimman varhain, mieluiten jo ennen kuin raskaus alkaa, toteaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Sormunen-Harju tiedotteessa.

THL:n Syntymärekisterin mukaan joka viides suomalainen nainen on merkittävästi ylipainoinen raskauden alkaessa. Äidin lihavuus lisää useiden raskaushäiriöiden, kuten raskausdiabeteksen, raskausmyrkytyksen, kohonneen verenpaineen ja sikiön liikakasvun riskiä. Synnytys voidaan joutua käynnistämään ennenaikaisesti tai lapsi on autettava ulos imukupilla tai keisarinleikkauksella. Myös pitkän aikavälin komplikaatioita, kuten tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia esiintyy enemmän ylipainoisilla äideillä ja heidän lapsillaan.

Laajimmassa, äidin toista raskautta edeltäneen painoindeksin ja raskausdiabeteksen sekä verenpainesairauksien yhteyttä koskeneessa tutkimuksessa analysoitiin noin 50 000 naisen terveystiedot ensimmäisessä ja toisessa raskaudessa. Tällöin havaittiin, että raskaushäiriöiden riski kasvoi kaikilla naisilla painoindeksin noustessa, mutta raskausdiabeteksen riski oli toisessa raskaudessa huomattavasti korkeampi, jos häiriö oli esiintynyt jo ensimmäisen raskauden aikana.

Tutkimuksessa näkyi selkeä yhteys äidin ylipainon ja metabolisten eli aineenvaihduntahäiriöiden välillä. Normaalipainoisiin naisiin verrattuna ylipainoisilla oli muun muassa vähemmän HDL-kolesterolia eli ns. hyvää kolesterolia, mutta enemmän insuliiniresistenssiä, joka saattaa johtaa tyypin 2 diabetekseen sekä matala-asteista tulehdusta. Äidin metaboliset häiriöt näkyivät usein myös vastasyntyneen lapsen verinäytteessä.

– Ylipainoisten äitien aineenvaihdunnalliset häiriöt ilmenivät useimmiten jo raskauden alussa ennen kuin raskausdiabetesta oli edes diagnosoitu. Riskissä olevien naisten tunnistaminen mahdollistaa tukitoimien oikean kohdentamisen. Tällöin jo pelkästään elintapoja korjaamalla voidaan lievissä tapauksissa saada tuloksia aikaan, ja vaikeampia pystytään hoitamaan lääkinnällisin keinoin, Heidi Sormunen-Harju toteaa.

Helsingin yliopiston ja HUS:n tutkimusryhmän äskettäin valmistuneessa tutkimuksessa on kartoitettu suomalaisten äitien ja vastasyntyneiden lasten terveydentilaa laajasti ja useista näkökulmista. Tutkimus koostuu useista osatöistä, joiden tulokset on julkaistu kansainvälisissä lääkärilehdissä.

Tutkimusryhmässä työskennellyt naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Sormunen-Harju väittelee 1. marraskuuta Helsingin yliopistossa. Hänen väitöstutkimuksensa tarkastelee äidin lihavuuden yhteyttä raskaushäiriöihin, äidin metabolista profiilia eli aineenvaihdunnallista tilaa raskauden aikana sekä lapsen napaveren metabolista profiilia äidin lihavuuden yhteydessä. Erityistä huomiota hän kiinnittää raskausdiabetekseen, joka on yleistynyt tällä vuosituhannella nopeasti. Raskausdiabeteksen tiedetään vaikuttavan syntyvän lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Äidin itsensä se saattaa altistaa kakkostyypin diabetekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)