Naisia on entistä useammin mukana pk-yritysten hallituksissa, kertoo tuore Yrittäjägallup. Naisia on nyt mukana kahdessa kolmasosassa toimivista hallituksista.

Runsaassa kolmanneksessa (36 prosenttia) pk-yrityksistä on toimiva hallitus, kertoo tuore Yrittäjägallup. Osuus on kasvanut hieman vuodesta 2019, jolloin kysely tehtiin edellisen kerran.

Yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä 61 prosentissa on toimiva hallitus. Osuus oli 2019 60 prosenttia. Useimmiten toimiva hallitus on teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä.

Naisia on yhä useammin pk-yritysten hallituksissa. Naisia on mukana 67 prosentissa toimivista hallituksista. 2019 osuus oli 55 prosenttia. Naisia ja miehiä on yhtä paljon 30 prosentissa (2019 27 prosenttia) ja naisia on enemmistö tai koko hallitus 18 prosentissa (2019 13 prosenttia).

– On myönteistä, että naisten osuus pk-yritysten hallituksissa on merkittävästi kasvanut. Se kertoo, että osaamista halutaan hyödyntää entistä laajemmin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Naisten osuus on suurin palvelualoilla ja kaupassa sekä pienin rakentamisessa. Pelkästään miesten muodostamia hallituksia on eniten Etelä-Suomessa (pois lukien pääkaupunkiseutu).

Joka neljännessä yrityksessä (26 prosenttia) hallituksessa on riippumattomia jäseniä. Osuus oli 24 prosenttia 2019. Riippumattomia jäseniä on erityisesti nuorten yrittäjien yrityksissä (49 prosenttia).

Yrittäjägallupiin vastasi 1 154 mikro- ja pk-yritysten edustajaa 25.9.–1.10.

Hallituksen puheenjohtaja on entistä useammin töissä yrityksessä. 2019 22 prosentissa toimivista hallituksista puheenjohtaja ei ollut töissä yrityksessä, nyt osuus on laskenut 17 prosenttiin. Hallituksen puheenjohtaja on yleensä (89 prosenttia) yrityksen omistaja. Osuus oli vuonna 2019 90 prosenttia.

Henkilöstön edustaja on yhä useammin mukana yrityksen hallituksessa. Vuonna 2019 henkilöstö oli edustettuna 22 prosentissa toimivista hallituksista, nyt 27 prosentissa. Henkilöstöä on mukana melko tasaisesti eri kokoisissa työnantajayrityksissä, eniten rakentamisessa ja nuorilla yrittäjillä.

Toimiva johtoryhmä on 28 prosentissa yrityksistä. Osuus on pysynyt ennallaan. Yli kymmenen henkeä työllistävistä johtoryhmä on kuitenkin 56 prosentissa. Henkilöstön edustaja on mukana neljänneksessä (24 prosenttia) johtoryhmistä, useimmiten nuorten yrittäjien yrityksissä.

– Henkilöstön edustajien määrän kasvu on myönteinen asia. Se viestii siitä, että hallituksiin halutaan myös henkilöstön osaamista. Se myös sitouttaa, Pentikäinen sanoo.

– On tärkeä muistaa, että yrityksissä on hyvin erilaisia hallinto- ja johtamismalleja sekä -kulttuureja. Siksi osallistumisen muodoista pitää sopia paikallisesti, ja niiden pitää istua yrityksen johtamiskulttuuriin. Hallitus keskittyy usein omistajapolitiikkaan. Silloin se on väärä paikka henkilöstön edustajalle. Johtoryhmä voi olla parempi, jos sellainen on.

– On lupaavaa, että erityisesti nuoret yrittäjät uudistavat rohkeasti johtamis- ja hallintokäytäntöjä sekä myös hyödyntävät julkisia yrityspalveluita, Pentikäinen jatkaa.

Tulospalkkiojärjestelmä on runsaassa viidenneksessä (22 prosentissa) yrityksistä. Osuus oli kutakuinkin sama 2019 (23 prosenttia). Tulospalkkiomalli on käytössä useimmiten yli kymmenen henkeä työllistävissä, teollisuudessa ja pääkaupunkiseudulla.

– On hieman yllättävää, että tulospalkkiojärjestelmien määrä ei ole kasvanut. Yleiskorotuksilla on ehkä viety tilaa tulospalkkiojärjestelmiltä. Tulospalkkioilla on yleensä tuottavuutta ja tulosta parantava vaikutus. Siksi suosittelen, että myös pk-yritykset kehittävät tulosperusteista palkitsemista.

Henkilökunta omistaa pk-yrityksen osakkeita 22 prosentissa yrityksiä. Osuus on pysynyt ennallaan (2019 23 prosenttia). Henkilöstöomistusta on eniten asiantuntijapalveluyrityksissä pääkaupunkiseudulla ja vähiten kaupan alalla.

Käytetyin ulkopuolinen neuvonantaja pk-yrityksille on tilitoimisto (74 prosenttia), tilintarkastaja (39 prosenttia) sekä mentori tai neuvonantaja (38 prosenttia). Tilitoimistopalveluita käyttävien osuus on laskenut. 2019 osuus oli 79 prosenttia. Myös tilintarkastajia käyttävien osuus on laskenut. Julkisia yritysneuvojia käytetään eniten Itä-Suomessa ja nuorten yrittäjien parissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)