Suomalaisyrittäjät, jotka keskittyvät pitkäjänteiseen suunnitteluun, ovat askeleen edellä toimintaympäristön yllättävissäkin muutoksissa. Danske Bankin Yrittäjän taloudellinen mielenrauha 2024 -tutkimus korostaa strategisen suunnittelun merkitystä yritysten kestävälle kasvulle.

Joka kolmas suomalaisyrittäjä (36 %) suunnittelee yrityksensä toimintaa alle vuoden tähtäimellä. Naisilla, nuorilla ja yksinyrittäjillä suunnittelujänne on selvästi muita lyhyempi. Viiden vuoden tähtäimellä toimintaansa suunnittelee vain joka viides yrittäjä (23 %). Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä lyhyempi on yrityksen suunnittelujänne: liikevaihdoltaan alle 200.000 e yrityksistä lähes joka toisessa toimintaa suunnitellaan alle vuoden aikajänteellä.

– Päivittäisen operatiivisen toiminnan ohella on tärkeää kiinnittää huomiota myös pitkän tähtäimen tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Liiketoimintasuunnitelma on erittäin käyttökelpoinen työväline myös jo toimivalle yritykselle. Siihen kannattaa palata säännöllisesti ja tarkastaa, että yrityksen kurssi on oikea, toteaa Tuomas Aho, Danske Bankin pienistä yritysasiakkaista vastaava johtaja, tiedotteessa.

– Pitkäjänteinen suunnittelu ei ainoastaan vahvista yrityksen kykyä kasvaa ja kehittyä vaan myös auttaa yrittäjiä tunnistamaan ja minimoimaan riskejä, jotka voivat uhata liiketoimintaa. Pienen yrityksen menestys kytkeytyy usein suoraan yrittäjän omaan talouteen, sanoo Aho.

Joka toinen yrittäjä (50 %) sanoo syyksi lyhyelle suunnittelujänteelle tai suunnittelun puutteelle vaikean ennustettavuuden. Yleisen taloustilanteen kehittyminen on eniten yrittäjien taloudellista mielenrauhaa heikentävä asia. Vain neljännes (25 %) sanoo, ettei sillä ole juurikaan merkitystä. Taloustilanteen vaikean ennustettavuuden lisäksi yrittäjää huolettavat myös yleinen maailmantilanne ja geopoliittiset jännitteet (38 %).

– Yrittäjien tulisi aktiivisesti etsiä keinoja, joilla he voivat varautua tulevaisuuden epävarmuuksiin ja mahdollisuuksiin. On erityisen tärkeää rakentaa taloudellisia puskureita, sillä yrittäjän tulot voivat vaihdella nopeastikin, kommentoi Aho.

Kaksi viidestä (40 %) yrittäjästä on huolissaan yrityksensä menettämisestä (pienessä määrin 21 % ja jossain määrin 19 %). Lähes joka toinen yrittäjä on huolissaan mitä yritykselle tapahtuisi, jos itse sairastuisi vakavasti. Lähes joka kolmatta yrittäjää (30 %) huolettaa myös oma ikääntyminen.

– Vaikka arjen haasteet voivat tuntua suurilta, on tärkeää kohdata ne suunnitelmallisesti esimerkiksi skenaariotyöskentelyn avulla. Hyvin laaditut suunnitelmat ja eri skenaarioihin varautuminen eivät ainoastaan lievitä huolia, vaan myös avaavat uusia mahdollisuuksia ja vahvistavat yrityksen tulevaisuuden näkymiä. Skenaariotyöskentely auttaa yrittäjiä arvioimaan, miten oma ja yrityksen talous kestäisivät erilaisia tilanteita, kuten markkinoiden muutoksia tai henkilökohtaisia kriisejä, rohkaisee Aho.

Vaikka ikääntyminen huolettaa, valmiita suunnitelmia yrityksestä luopumisesta on harvalla: yli puolella yrittäjistä suunnitelma hallitusta irtautumisesta puuttuu. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä useammalta suunnitelma puuttuu. Pienyrityksistä, joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa vuodessa, jopa 68 prosenttia suunnittelee lopettavansa yrityksen, kun itse lopettaa yrittäjyyden. Enemmän kuin puolet yrittäjistä (56 %) kertoo, että oman eläköitymisen yhteydessä yrityksen toiminta päättyy. Yritystoiminta periytyy vain harvoin, oman perheen sisältä jatkaja löytyy vähemmälle kuin yhdelle kymmenestä yrittäjästä. Vain 14 prosenttia näkee yrityksensä myymisen olevan vaihtoehto.

Danske Bankin Yrittäjän taloudellinen mielenrauha -tutkimus tehtiin nyt neljännen kerran ja siihen vastasi 304 yksityisyrittäjää. Tutkimuksen toteutti YouGov. Kysely tehtiin kesä–heinäkuussa ja menetelmänä oli internet-kysely YouGovin paneelissa.

Vastaava kysely samaan kohderyhmään ja pääosin samoin kysymyksin on toteutettu myös kesällä 2018, 2019 ja 2020.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)