Kun alueella otetaan käyttöön yksityinen pysäköinninvalvonta, pysäköintiongelma siirtyy helposti naapurustoon. Näin käy, kun autoilijat pyrkivät löytämään lähialueilta paikkoja, joita ei valvota. Kiinteistönomistajien on syytä varautua siihen, että ongelmat leviävät heidän alueilleen, ellei pysäköintiä hallita laajemmin.

Moni kiinteistönomistaja luulee, että koko seudun pysäköintiongelmat ovat ohi, kun jollain alueella otetaan käyttöön yksityinen pysäköinninvalvonta.

– Todellisuus on usein toinen, Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta arvioi tiedotteessa.

– Pysäköintiongelma ei useinkaan katoa kokonaan valvonnan myötä, vaan se siirtyy helposti naapurustoon, kadunvarsille ja alueille, joilla pysäköintiä ei valvota.

Metsärannan mukaan kyseessä on lumipalloilmiö, joka kiinteistönomistajien on syytä tiedostaa.

– Kannattaa olla hereillä ja tarkkailla pysäköintitilannetta omalla alueella heti, kun naapurialueelle tulee valvonta. Jos naapurialue siirtyy valvonnan piiriin, on hyvin todennäköistä, että samat haasteet ilmestyvät pian omalle alueellesi.

Metsärannan mukaan ilmiön taustalla on sekä psykologisia että kaavoitukseen liittyviä syitä.

– Ihminen on luonteeltaan laiska, ja euro on yllättävän iso summa, kun puhutaan pysäköinnistä. Monet autoilijat pyrkivät välttämään pysäköintimaksuja, joten alueen siirryttyä valvonnan piiriin he etsivät lähistöltä maksuttomia paikkoja.

Yksityinen pysäköinninvalvonta voi olla hyvä keino hallita pysäköintiongelmia, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan koko seudun haasteita, Metsäranta painottaa.

– Pysäköintiongelmat ovat osa laajempaa kaupunkisuunnittelun kysymystä, ja niiden ratkaiseminen vaatii monipuolisia toimia, kuten kaavoituksen kehittämistä. Kaupunkisuunnittelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota pysäköintipaikkojen määrään uusilla asuinalueilla. Nykyään monet uudet rakennukset suunnitellaan siten, ettei niissä ole riittävästi pysäköintipaikkoja asukkaille.

Metsärannan mukaan kaupunkisuunnittelun visio urbaanista alueesta, jossa ihmisten ei tarvitse liikkua muuten kuin julkisilla kulkuvälineillä, ei monessakaan paikassa ole realismia. Merkittävä osa suomalaisista on tottunut kulkemaan autolla joko töihin tai harrastuksiin, minkä vuoksi asuinalueille pitäisi kaavoittaa riittävästi parkkipaikkoja.

– Vaikka töihin ja kouluun kuljettaisiin julkisilla, moni perhe tarvitsee harrastuksiin autoa, joka täytyy voida pysäköidä jonnekin. Monet harrastukset edellyttävät isoa varustemäärää, ja auto tai kaksi on tarpeellinen ratkaisu erityisesti, jos useat eri perheenjäsenet harrastavat yhtä aikaa eri puolilla kaupunkia.

Metsäranta huomauttaa, että pysäköintiongelmien leviäminen valvotun alueen naapurustoon johtaa siihen, että naapurialueen asukkaat joutuvat kärsimään lisääntyneestä ajoneuvoliikenteestä ja rikkeistä, kun pysäköintisääntöjä rikotaan yhä enemmän. Ilmiö on yleinen erityisesti tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, joissa pysäköintipaikkoja on jo valmiiksi liian vähän suhteessa asukasmäärään ja liikekiinteistöjen määrään.

– Yhdistyksemme kokemuksen mukaan paras ratkaisu on, että mahdollisimman monet alueet siirtyvät yhtä aikaa valvonnan piiriin. Näin vältetään pysäköintiongelmien leviäminen alueelta toiselle.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)