Suomalaisten työhyvinvointi ei ole lähtenyt parempaan suuntaan. Jo joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee edelleen joka neljättä. Oireista ovat yleistyneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Runsaasti etänä työskentelevistä joka kolmas koki itsensä yksinäiseksi.

Suomalaisten työhyvinvoinnissa ei näy käännettä parempaan, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus.

– Vaikka suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, työhyvinvoinnin heikkenevä trendi on ollut kokonaisvaltainen. Se näkyy sekä halussa että kyvyssä tehdä työtä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittu kehitys ei ole dramaattista, mutta se näkyy johdonmukaisesti lähes kaikilla työhyvinvoinnin mittareilla. Suurin heikentyminen tapahtui jo koronapandemian aikana.

– Työn imun tasossa ei ole juhlimista. Jos kerran viikossa on kiva mennä duuniin ja kokee työnsä tärkeäksi, niin työ ei ole enää voimavara, joka kantaa arjessa, Jari Hakanen sanoo.

Edelleen noin joka neljännellä suomalaisella on kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus. Seurantatutkimuksen mukaan tämän ryhmän sisällä todennäköisesti työuupuneiden osuus on kasvussa. Vuonna 2019 todennäköisesti työuupuneita oli 6 prosenttia vastaajista, kesällä 2024 kerätyssä aineistossa jo kymmenen prosenttia.

– Todennäköisesti työuupunut voi vielä olla työssä, mutta hän kokee jatkuvasti työuupumusoireita. Selvitäkseen töistä hänen on ponnisteltava entistä enemmän, ja muu elämänlaatu kärsii. Havaittu kasvu on huolestuttavaa, koska juuri tässä ryhmässä on suurin riski joutua pitkillekin sairauslomille kohtuuttoman työkuormituksen takia, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Tutkimusryhmä havaitsi, että todennäköinen työuupumus on kasvanut erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivilla. Määrä on kolminkertaistunut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.

– Suuntaus on pysäyttävä. Työn muutokset ovat haastaneet johtamistyötä uudella tavalla viime vuosina. Samalla havaitsemme, että johtajien toiveikkuus oman työnsä tulevaisuudesta on heikentynyt. Onkin tärkeää, että myös johtajat saavat työhönsä riittävästi tukea, Kaltiainen sanoo.

Myös nuorilla alle 36-vuotiailla todennäköinen työuupumus on kaksi kertaa yleisempää kuin vuonna 2019.

Työuupumusoireista ovat kasvaneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Kognitiiviset häiriöt ovat yleisempiä etä- ja hybridityötä tekevillä kuin pelkkää lähityötä tekevillä. Etätyössä korostuu myös työssä tylsistyminen.

– Puoli Suomea hehkuttaa joustavuutta etätyössä. Etätyön vahvuus onkin pienemmässä kuormituksessa työmatka-ajan säästyessä. Tämänhän pitäisi näkyä työhyvinvoinnin nousuna, ja monien etätyötä tekevien subjektiivinen kokemus on myönteinen. Näyttää kuitenkin siltä, että etätyön hintana menetetään meille kaikille tärkeitä myönteisiä voimavaroja ja seurauksena onkin heikentynyt työhyvinvointi, Hakanen arvioi.

Työajastaan yli 75 prosenttia etänä työskentelevillä on muita enemmän yksinäisyyttä: heistä 34 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi. Kaikista vastaajista yksinäisyyttä kokee 28 prosenttia, enintään puolet ajasta etänä työskentelevistä 26 prosenttia ja lähityössä 25 prosenttia.

– Yksinäisyyden kokemuksissa havaittiin kasvua viime vuoteen. Tämä on onneksi asia, jota voidaan torjua myös työpaikoilla esimerkiksi mahdollistamalla kohtaamisia, joissa tulemme nähdyiksi ja arvostetuiksi, sanoo Kaltiainen.

Miten Suomi voi? -tutkimus tarjoaa näkymän myös työhyvinvointiin vaikuttaviin kuormitustekijöihin ja voimavaroihin.

Tulosten mukaan työssä on paljon hyvinvointia edistäviä voimavaroja, kuten pystyvyyden kokemusta ja reilua kohtelua. Itsenäisyys työssä on lisääntynyt, mutta toiveikkuus vähentynyt.

Tyypillisin kuormitustekijä on epävarmuus oman työn tulevaisuudesta, ja se on myös aiempaa yleisempää. Myös byrokratiavaatimukset ja tunnetyö ovat lisääntyneet.

– Se, millaisia odotuksia meillä on tulevaisuuttamme kohtaan, vaikuttaa siihen, miten voimme tässä ja nyt. Onkin tärkeää, että työpaikoilla on reilua kohtelua, yhteisiä keskusteluja ja tukea, jotta emme jäisi yksin epävarmoina aikoina. Näin voidaan torjua epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia, Kaltiainen lausuu.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)