Itämeren tila on edelleen pääosin heikko. Kaikilla merialueilla rehevöitymisen vaikutukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta ja ravintoverkon toimivuutta. Haitallinen kehitys saattaa olla kuitenkin taittumassa. Vaikka muutos ei ole suurta verrattuna edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun tila-arvioon, pidemmän aikavälin seurannassa näkyy pientä muutosta parempaan.

Suomen meriympäristön tila on arvioitu laajan asiantuntijaverkon voimin Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Tila-arvio perustuu tieteellisiin ja tarkistettuihin tuloksiin. Aineistona on käytetty merialueelta vuosina 2017–22 kerättyä, yli sataan merenhoidon indikaattoriin pohjautuvaa seurantatietoa. Näiden avulla voidaan arvioida. miten Suomen merialueet voivat. Osaa niistä on seurattu vuosikymmeniä, mutta osa on uudempia.

Suojelutoimilla voidaan parantaa meriluontoa

Itämeren tila-arviossa meriluonnon monimuotoisuutta tarkastellaan merinisäkkäiden, lintujen, kalojen, planktonyhteisöjen, merenpohjan elinympäristöjen ja ravintoverkon avulla. Meriluonto on ahtaalla rehevöitymisen ja monien muiden ihmisen aiheuttamien häiriötekijöiden takia. Merenpohjan ja ulappaekosysteemin kasvi- ja eläinyhteisöissä rehevöitymistä suosivat lajit ovat yleistyneet. Meriluonto on keskimäärin paremmassa kunnossa Pohjanlahdella kuin eteläisemmillä Suomen merialueilla. Tilan paranemista nähdään muun muassa harmaahylkeen, kalojen ja joidenkin merilintujen populaatioiden kohdalla.

– Suojelutoimenpiteillä voidaan parantaa tai ennallistaa meriluontoa, kun ne kohdistetaan oikein ja toteutetaan tarpeeksi laajasti. Tämä näkyy muun muassa kalastusrajoitusten myönteisenä vaikutuksena Saaristomeren kuhakannassa tai vieraspetojen poiston hyvinä tuloksina merilintukantojen poikastuotossa, tila-arvion koordinaattori, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta tiivistää tiedotteessa.

Pääasialliset syyt Itämeren heikentyneeseen tilaan ovat ihmisen toiminta merellä ja rannalla ja varsinkin valuma-alueelta tuleva rehevöittävä kuormitus. Merellä erityisesti meriliikenne ja kalastus heikentävät meren tilaa. Rannalla rakentaminen, virkistyskäyttö, veneily ja näihin liittyvät rakenteet ja ruoppaukset ovat pääasiallisia syitä meriluonnon heikkoon tilaan.

Maalta tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään jo kauan, mutta toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, ja ravinnekuormitus on edelleen Itämeren suurin ongelma. Se ei ole kuitenkaan lisääntynyt millään merialueella, ja pistekuormitus on vähentynyt laajalti. Varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä meren rehevää tilaa ylläpitävät mereen aiemmin ihmistoiminnan vaikutuksesta päätyneet ravinteet, ns. sisäiset ravinnevarastot.

Vieraslajien määrä Suomessa on kasvanut ja monien haitallisten vieraslajien levinneisyys kattaa koko Suomen merialueen. Merten roskaantuminen näkyy erityisesti Suomenlahden, Saaristomeren ja Perämeren rannoilla, mutta roskien määrä rannoilla on laskenut seurantajakson aikana. Merenkulun aiheuttama vedenalainen melu on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomenlahti on jatkuvan melun osalta heikossa tilassa.

Vaikka vuoden 2018 ja vuoden 2024 välisissä tila-arvioissa ei näy suuria muutoksia, on meren tila pidemmässä seurannassa monilta osin kohentunut. Erityisesti rannikon pohjaeläinten, ympäristömyrkkyjen ja rantaroskien suhteen tila on parantunut, kun seurataan meren tilaa pidemmältä ajalta. Meren tila-arvio on tietopohja meren tilan parantamiseksi tehtäville toimille. Uudet toimenpiteet valmistuvat vuonna 2027.

Suomen merenhoitosuunnitelman tila-arvio laadittiin edellisen kerran vuonna 2018.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)