Heinäkuun puolessavälissä alkavat Suomen pelloilla kypsyä mansikoiden lisäksi muutkin marjat. Maan etelä- ja keskiosissa ovat jo kypsyneet ensimmäiset avomaan vadelmat ja seuraavina viikkoina vadelmien satokausi onkin parhaimmillaan, kun sato kypsyy pikkuhiljaa myös yhä pohjoisemmassa.

Kasvutunneleissa viljeltyjä kotimaisia vadelmia on nautittu jo kesäkuun puolesta välistä lähtien ja nyt niidenkin määrät alkavat olla runsaimmillaan. Tämä on siis parasta aikaa säilöä ja pakastaa vadelmia talven varalle.

– Avomaan vadelmat kärsivät viime talvena jonkun verran talvivaurioita, mutta kukinta onnistui hyvin ja heinäkuun sääkin on ollut kohtalaisen suotuisa vadelmille, joten sadosta odotetaan tulevan normaali, toteaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen tiedotteessa.

Suomessa suosituin vadelmalajike on suurimarjainen Glen Ample, mutta satoa saadaan myös tutuista lajikkeista, kuten kotimaisesta Maurin Makeasta sekä Kanadasta kotoisin olevista Muskokasta ja Ottawasta. Uudempia vadelmalajikkeita meillä Suomessa ovat esimerkiksi Vajolet, Tulameen ja Stiora.

Vadelmat, niin kuin marjat yleensä, ovat sitä parasta kotimaista, lähituotettua sallittua herkkua. Vadelmat sisältävät muiden marjojen tapaan paljon kuitua ja vähän energiaa, mutta runsaasti magnesiumia, kalsiumia, fosforia sekä mangaania. Vadelmissa on myös enemmän folaattia, kuin muissa marjoissa.

Kotimaisia vadelmia tuotetaan vuositasolla noin 1,3 miljoonaa kiloa. Suomessa viljellään vadelmaa yhteensä melkein 380 hehtaarilla. Näistä 90 prosenttia on avomaatuotantoa ja kymmenen prosenttia tunnelituotantoa. – Vadelman huippusesongin jälkeen tuoreita kasvutunneleissa viljeltyjä vadelmia on vielä saatavilla rasioissa aina alkusyksyyn saakka, muistuttaa Wirtanen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)