Ukrainan sotaa paenneiden määrä ja Kelan heille maksamat etuudet ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna Kela maksoi 250 miljoonaa euroa etuuksia 39 000 ukrainalaiselle. Valtaosa saajista on naisia ja lapsia.

Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022 Suomeen on saapunut arviolta noin 80 000 Ukrainan kansalaista. Ukrainalaisia oli väestötietojen mukaan Suomessa noin 49 300 vuoden 2025 lopussa, ja heistä lähes 39 000 sai jotain Kelan etuutta, paljastaa Kelan selvitys. Sodan ensimmäisenä vuonna saajien määrä oli vajaat 5 000.

Kelan etuuksiin oikeutettuja ukrainalaisia on ollut vuosi vuodelta enemmän. Myös maksettujen etuuksien määrä on noussut vajaasta 18 miljoonasta eurosta vuonna 2022 lähes 250 miljoonaan euroon viime vuonna. Yhteensä etuuksia on maksettu ukrainalaisille sodan aikana vajaat puoli miljardia euroa.

Suurin osa ukrainalaisille maksetuista etuuksista on perustoimeentulotukea, jota heille maksettiin yhteensä vajaat 140 miljoonaa euroa vuonna 2025. Seuraavaksi eniten maksettiin yleistä asumistukea (50 miljoonaa euroa) ja työttömyysturvaa (18 miljoonaa euroa).

Työllistyminen on ollut haaste sotaa paenneille. Sisäministeriön selvityksen mukaan kolmannes työtä hakeneista ukrainalaisista tilapäistä suojelua saaneista on löytänyt töitä.

Myös lapsiperheiden etuudet korostuvat ukrainalaisilla. Vuonna 2025 heille maksettiin 18 miljoonaa euroa lapsilisää ja kuusi miljoonaa euroa vanhempainpäivärahoja.

– Valtaosa ukrainalaisista ovat tilapäisen suojelun piirissä, ja sen vuoksi he eivät pääosin voi saada työmarkkinatukea, jos ovat työttömiä. Iäkkäät ukrainalaiset eivät puolestaan ole voineet saada Kelan eläkkeitä ennen kuin ovat asuneet vakinaisesti kolme vuotta Suomessa. Tämä lisää toimeentulotuen tarvetta, kertoo Kelan vastaava analyytikko Jukka Hänninen tiedotteessa.

Keväästä alkaen ensimmäiset sotaa paenneet voivat saada Kelan eläkkeitä, kun kolmen vuoden Suomessa asumisen edellytys alkaa täyttyä.

Kelan etuuksia vuonna 2025 saaneista ukrainalaisista 57 prosenttia oli naisia, ja jos lasketaan pelkästään aikuiset, naisten osuus oli 61 prosenttia. Lukumäärällisesti reilut 17 000 oli aikuisia naisia ja reilut 10 000 lapsia, reilut 11 000 aikuisia miehiä.

Etuuksien saaminen oli myös yleisempää Suomen väestöön kuuluvilla ukrainalaisilla naisilla kuin miehillä. Nuorista aikuisista ukrainalaisista naisista 83 prosenttia sai Kelan etuuksia vuonna 2025, miehistä 75 prosenttia. Ero on suurempi 30–64-vuotiailla: naisista 86 prosenttia ja miehistä 64 prosenttia sai Kelan etuuksia.

– Naisten ja miesten välisiä eroja selittävät ennen kaikkea lapsilisät ja yksin lasten kanssa Suomeen paenneet naiset. Lapsilisä maksetaan yleisimmin äidille, ja yhden aikuisen perheillä todennäköisyys saada toimeentulotukea on selvästi suurempi kuin muilla, sanoo Hänninen.

Kela kehitti ennen kevättä 2023 ukrainalaisille oman palvelumallin, koska arvioitiin, että ukrainalaisia asiakkaita tulisi silloin lyhyen aikavälin sisällä hyvin suuri määrä. Tavoitteena oli, että siirtymä vastaanottopalveluista Kelan asiakkaiksi kävisi mahdollisimman sujuvasti ja vältettäisiin asiakaspalvelun ruuhkautuminen.

Viestintä ukrainalaisille Kelan etuuksista toteutettiin alusta alkaen sekä ukrainaksi että venäjäksi, jotta oikea tieto tavoittaisi mahdollisimman laajasti. Kielivalinnat perustuivat tietoon siitä, että suuri osa etenkin Itä-Ukrainasta sotaa paenneista ukrainalaisista oli venäjänkielisiä.

– Palvelumallin kehittäminen osoitti, että suomalainen sosiaaliturva kykenee reagoimaan nopeasti ja joustavasti äkillisiin muutoksiin. Tämä on ollut tärkeää paitsi yksittäisen asiakkaan näkökulmasta myös koko järjestelmän kannalta, sanoo Kelan erityisasiantuntija Kaaren Erhola.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)