MDI toteutti osana Suomen tulevaisuuden tekijät -hanketta selvityksen, jonka tavoitteena oli tarkentaa ymmärrystä maahanmuuton alueellisista vaikutuksista ja eroista. Selvitys toteutettiin tilastollisin sekä laadullisin menetelmin, ja siinä tarkasteltiin maahanmuuttaneiden maan sisäistä sijoittumista eri taustatekijöiden sekä syiden perusteella.

Tilastollinen tarkastelu maahanmuuttaneiden maan sisäisestä muuttoliikkeestä osoittaa, että Uusimaa hyötyy merkittävästi maahanmuutosta. Osa maakunnista menettää jopa puolet ulkomailta tulevasta muuttovoitosta.

– Maahanmuuttaneiden alttius muuttaa maan sisällä on huomattavasti korkeampi kantasuomalaisiin verrattuna. Erot eivät selity ikärakenteella eli sillä, että maahanmuuttaneet ovat keskimääräisesti nuorempia, kertoo tilastollisen tarkastelun toteuttanut MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro tiedotteessa.

Uusimaa on muuttokohteena maahanmuuttajille huomattavan keskeinen kaikkialla maassa. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttaneiden alttius muuttaa eteenpäin pienenee huomattavasti muuhun maahan verrattuna.

Uusimaa saa muuttovoittoja niin työllisten, työttömien, opiskelijoiden kuin perheidenkin kohdalla. Merkittäviä eroja ei havaittu myöskään eri tulo- ja ikäryhmien kohdalla. Uusimaa saa suurta muuttovoittoa maahanmuuttajista heidän kielitaustastaan riippumatta. Erityisesti asiantuntija-ammateissa työskentelevät keskittyvät Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Osa maakunnista taas menettää yli puolet työllisistä maahanmuuttajista maan sisäisessä muuttoliikkeessä.

Osana selvitystä MDI toteutti myös monikielisen kyselyn maahanmuuttaneiden kokemuksista ja liikkuvuudesta Suomen sisällä. Kyselyyn vastasi 1 073 maahanmuuttanutta eri puolilta Suomea. Vastaajista 28 prosenttia on muuttanut kunnasta toiseen Suomessa asumisensa aikana.

Kyselyn tulokset osoittavat, että työllistymismahdollisuuksien puute on ylivoimaisesti yleisin syy lähteä edellisestä kunnasta: 41 prosenttia kuntaa vaihtaneista mainitsee sen lähtösyyksi. Työ, kaupunki itsessään ja koulutusmahdollisuudet sen sijaan houkuttelevat uuteen kuntaan. Pysymistä selittävät eri tekijät: perhe ja ystävät sekä koulutusmahdollisuudet nousevat kärkeen, kun taas työllistymisen merkitys laskee.

– Muutto siis tehdään työn perässä, mutta kotoutuminen rakentuu ihmissuhteiden ja arjen varaan, kyselyn toteuttanut MDI:n asiantuntija Maria Antonov tähdentää.

Kyselystä selviää myös, että maahanmuuttaneista selvä enemmistö haluaa jäädä, mutta monen asema Suomessa on epävarma. Vastaajista 58 prosenttia aikoo todennäköisesti jäädä Suomeen. Sen sijaan 29 prosenttia vastaajista koki, että arki Suomessa on ollut odotettua huonompaa. Avovastausten perusteella pettymyksen taustalla on lähes poikkeuksetta työllistymisen vaikeus.

Kyselyn tulokset kertovat oleskeluluvan keskeisestä merkityksestä: 65 prosenttia vastaajista kokee pysyvän oleskeluluvan puuttumisen merkittäväksi esteeksi elämän rakentamiselle Suomessa. Epävarmuus tulevaisuudesta heijastuu myös siihen, miten maahanmuuttaneet puhuvat Suomesta muille, vain 26 prosenttia suosittelisi Suomea maahanmuuttajille asuinmaana.

Tilastollisesta tarkastelusta ja kyselyistä kerättyjä tietoja syvennettiin järjestämällä kaksi englanninkielistä ryhmähaastattelua. Haastatteluissa kuultiin yhteensä 16 kyselyyn vastanneen maahanmuuttaneen henkilön ajatuksia erityisesti maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista ja sosiaalisista suhteista.

Keskusteluissa todettiin, että mahdollisuus vaivattomammin saavutettavissa olevaan pysyvään oleskelulupaan tekisi uran rakentamisesta, tulevaisuuden suunnittelusta ja Suomeen juurtumisesta huomattavasti helpompaa.

– Moni kertoi, kuinka ilman pysyvää asemaa elämä jää eräänlaiseen välitilaan, jossa tulevaisuutta on vaikea rakentaa, haastatteluja järjestänyt MDI:n asiantuntija Maria McPartlin huomauttaa.

Haastatteluissa kunnilta ja kaupungeilta toivottiin vahvempaa panostusta monikulttuurisuuteen osana normaalia toimintaa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi perheiden mukaan ottamista, kulttuurienvälisen osaamisen vahvistamista henkilöstössä, osallistavia foorumeita asukkaille sekä monikielisten palvelujen resursointia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)