Kansainvälistä vyöruusuviikkoa vietetään 26.2.–3.3. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kivuliaasta ja hankalaoireisesta vyöruususta, joka on ehkäistävissä rokotuksilla. Vyöruusuun sairastuneet kuvaavat kokemaansa hermokipua usein jatkuvasti särkevänä tai polttavana, sähköiskumaisena ja pistävänä. Hermokipu voi pitkittyä ja kestää kuukausien tai jopa vuosien ajan. Vyöruusuun voi sairastua missä iässä tahansa, mutta riski kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen.

Vyöruusua ja sen aiheuttamaa hermosärkyä voi ehkäistä rokottautumalla. Vyöruusurokote on suositeltu kaikille yli 50-vuotiaille sekä niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on erityinen riskitekijä vyöruusun saamiselle. Erilaiset immuunipuolustusta heikentävät sairaudet ja lääkitykset voivat altistaa vyöruusulle jo nuoremmalla iällä. Rokotetta otetaan kaksi annosta 2–6 kuukauden aikana, jonka jälkeen suoja säilyy hyvänä ainakin kymmenen vuotta.

Osalle vyöruusun sairastaneista voi jäädä pitkittynyt hermosärky kuukausiksi tai jopa vuosiksi sairastumisesta. Terveellisillä elämäntavoilla ja liikunnalla ei ole vaikutusta vyöruusun ennaltaehkäisyssä. Moni hyväkuntoinen 50-vuotias ei tule ajatelleeksi olevansa riskissä sairastua kivuliaaseen vyöruusuun. Lääkeyhtiö GSK:n teettämän kansainvälisen tutkimuksen mukaan 86 prosenttia yli 50-vuotiaista aliarvioi tai ei tiedosta riskiään sairastua tähän yleiseen ja kivuliaaseen tautiin.

Riski on kuitenkin todellinen, sillä Suomessa diagnosoidaan yli 20 000 vyöruusutapausta vuosittain ja tautiin sairastuu jopa joka kolmas aikuinen elämänsä aikana.

– Ihmisten tietoisuus vyöruususta on selvästi kasvanut edellisinä vuosina. Vyöruusurokote on ollut yksi kysytyimpiä rokotteita Rokoteklinikoillamme alkuvuodesta. Tämä on hienoa, sillä vyöruusu ja sen aiheuttama pitkittynyt hermosärky ovat helposti ehkäistävissä rokottautumisella, kertoo terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta tiedotteessa.

Vyöruusun aiheuttaa varicella zoster -virus eli sama virus joka aiheuttaa lapsuudesta tutun vesirokon.

Suurimmalla osalla aikuisista on tämä virus elimistössään, muistona lapsuuden rokkotaudista.

Virus voi aktivoitua ja aiheuttaa kivuliaan rakkulamaisen ihottuman eli vyöruusun. Ihottuma ilmestyy tyypillisesti rintakehälle, keskivartaloon tai kasvojen alueelle.

Yli 50 vuoden ikä on merkittävä riskitekijä sairastumiselle immuunipuolustuksen luonnollisen heikkenemisen vuoksi. Vyöruusun voi kuitenkin saada kuka tahansa vesirokon aikaisemmin sairastanut.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)